Kenelle yritysten tietojärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan? Lyhyen miettimisen jälkeen oikea vastaus lienee: Käyttäjille! Minkälainen sitten on käyttäjän kannalta ihanteellinen liiketoimintasovellus tai verkkopalvelu? Sellainen, jossa on yksinkertainen käyttöliittymä, jota kuka tahansa osaa käyttää ja joka toimii sujuvasti paikasta ja laitteesta riippumatta, näppäimistöllä ja hiirellä tai kosketusnäytöllä: PC:llä, tabletilla, phabletilla, puhelimella tai käsipäätteellä. Tämä kaikki kuulostaa itsestäänselvältä, mutta kuinka moni voi rehellisesti sanoa käyttävänsä työssään tällaisia järjestelmiä?
Kuluttajille suunnatuissa palveluissa käytettävyys on useimmiten kohtuullisen hyvällä tasolla. Verkkokaupasta tilaaminen tai mobiilisovellusten käyttö onnistuu yleensä ilman ohjeistusta. Sen sijaan yritysmaailmassa on vieläkin tavallista, että järjestelmien sujuva käyttö vaatii erillistä koulutusta, käyttöohjeita, käytännön kokemusta ja käyttötukea. Monien valmisohjelmistojen käyttöliittymissä suurin osa tiedoista ja toiminnoista on turhia. Järjestelmät on suunniteltu siten, että teoriassa niillä voi tehdä kaikkea, mutta käytännössä niillä ei voi tehdä juuri mitään, koska kukaan ei osaa käyttää niitä kunnolla. Pahimmillaan huono käyttökokemus aiheuttaa virheitä, ylimääräistä työtä ja jopa vaaratilanteita. Huono käyttökokemus on aina seurausta käyttöliittymän huonosta suunnittelusta ja toteutuksesta eikä käyttäjän osaamattomuudesta.
Asioiden yksinkertaistaminen on avain erinomaiseen käyttökokemukseen. Hyvässä käyttöliittymässä näytetään vain käyttäjän kannalta oleelliset tiedot ja toiminnot etenevät loogisesti siten, että käyttäjä tietää koko ajan, mitä on tekemässä ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Parhaimmillaan järjestelmien ja laitteiden käyttö on niin intuitiivista, ettei sitä sitä edes huomaa – halutun toiminnon saa suoritettua ilman käyttöliittymän toiminnan miettimistä ja ohjeistusta.
Yksi mielenkiintoinen lähestymistapa käyttöliittymien yksinkertaistamiseen on Mobile first -ajatusmalli, jossa käyttöliittymät suunnitellaan ensin mobiililaitteiden pienillä näytöille. Tällöin on pakko miettiä, mitkä tiedot ja toiminnot ovat käyttäjälle oikeasti tärkeitä. Kaikki turha kannattaa jättää kokonaan pois ja vähemmän tärkeät asiat voidaan siirtää pois yleisimmin käytetyiltä päänäytöiltä lisätoimintoihin, jonne voi siirtyä tarvittaessa. Yksinkertaistettujen mobiilikäyttöliittymien suunnittelun jälkeen on syytä pohtia, tarvitaanko isommilla näytöilläkään monimutkaisempaa toiminnallisuutta.
Perinteisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden välinen raja alkaa hämärtyä ja yhä useammassa laitteessa on kosketusnäyttö. Laitteet, käyttöjärjestelmät ja selaimet, joilla liiketoimintasovelluksia käytetään, päivittyvät jatkuvasti. Tämä aiheuttaa sen, että kaikille laiteversioille ei ole kohtuullisilla kustannuksilla mahdollista rakentaa omia versioita sovelluksista. Onneksi responsiiviset, selainpohjaiset HTML5-käyttöliittymät mahdollistavat saman sovelluksen käytön kaikilla laitteiilla ja erikokoisilla näytöillä. Tämä on myös järjestelmien elinkaarta ja ylläpitoa ajatellen edullisin ja vaivattomin ratkaisu.
Useimmat käyttäjät eivät halua eikä heidän tarvitsekaan tietää, mitä käyttöliittymän taustalla olevassa järjestelmässä tapahtuu. Järjestelmäarkkitehtuurilla on kuitenkin välillinen vaikutus käyttökokemukseen sovelluksen suorituskyvyn ja vakauden kautta. Teknisten ongelmien välttämiseksi ja kustannusten säästämiseksi myös järjestelmäarkkitehtuuri kannattaa pitää niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Mitä monimutkaisempi järjestelmäympäristö on, sitä enemmän on virheen mahdollisuuksia ja valvottavia asioita. Jos tavoitteena on vain katsella ja muokata tietyssä järjestelmässä olevaa tietoa yksinkertaisen käyttöliittymän kautta eri laitteilla, miksi tätä varten pitäisi olla useita eri palvelimia ja järjestelmiä, jotta tieto saadaan liikkumaan taustajärjestelmän ja käyttöliittymän välillä. Eikö yksi järjestelmä riittäisi? Myös sovelluskehitys on nopeampaa, kun toteutusta tehdään vain yhdessä paikassa.
Huolellinen käyttöliittymien, käytettävyyden ja järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin sovelluksen elinkaaren aikana. Erinomainen käyttökokemus saa aikaan positiivisten asioiden kierteen. Kun käytettävyys on kunnossa, käyttäjät ovat tyytyväisiä, sovellukset tukevat liiketoimintaprosesseja paremmin ja niiden käyttöön kuluu vähemmän aikaa. Tämän ansiosta järjestelmän käyttöaste on korkea ja tapahtuu vähemmän virheitä, jolloin järjestelmässä on parempaa ja luotettavampaa tietoa.
Näiden kiistattomien hyötyjen takia aion jatkaa taistelua käyttäjien puolesta ja tehdä kaikkeni liiketoimintasovellusten käyttökokemuksen parantamiseksi. Yksinkertaistamalla.
