13.08.2015

Vuosi SAP-amatöörinä

Aloitin Bilotilla noin vuosi sitten UX-suunnittelijana, hommanani digitaalisten palvelukonseptien ja niiden käyttökokemuksen suunnittelu, pitkälti SAP-pohjaisiin ratkaisuihin. SAP:iin en ollut aikaisemmin tutustunut – se edusti minulle lähinnä sitä teknistä kerrosta, johon tavallisen kuolevaisen ei tarvitse koskea kuin korkeintaan karkauspäivinä teleskooppitikulla.

Itse SAP vaikutti jo heti ensi tuntumalta varsin hyödylliseltä ratkaisulta. Toimintoja löytyi joka lähtöön, ja saksalainen insinööri oli mallintanut järjestelmäänsä lähes puoli maailmaa.

Mutta se käyttöliittymä. Kun kollegani näytti minulle ensimmäisen kerran, miltä SAPgui näyttää, luulin kyseessä olevan teknisen ylläpitäjän hallintapaneeli Windows 3.x -ajalta. Pikku hiljaa jokaisen ”ai niin, ja täältä saa sitten vielä auki tämmöisen viidennen dialogin” -henkisen lauseen jälkeen ällistykseni alkoi muuttua epäluuloksi. Eihän kukaan nyt oikeissa yrityksissä voi tätä näin käyttää, eihän?

Seuraavana päivänä olin katselemassa kotini läheisestä tavaratalossa seinähyllyjä. Silmiini iskeneestä komean violetista puuhyllystä oli hintalappu kateissa, joten kipaisin avukseni lähimmän myyjän, joka vielä huomasi hyllyssä pienen klommon ja tarjosi siitä 10% alennusta. Marssimme yhdessä lähimmälle päätteelle hintatalkoot mielissämme – ja katso – ihka aito SAPgui:han se siellä meitä tervehti!

Suunnittelumiehenä aloin tietenkin heti keskustelemaan heidän varastojärjestelmästään, ja myyjä hieman virnisteli kertoessaan, että he olivat kerran laskeneet montako klikkausta juuri tehtävään toimintoon tarvitaan: viisikymmentäkahdeksan. Siis yli puolensataa klikkiä siihen, että tuote etsitään järjestelmästä ja laitetaan sen hintaan kymmenen pinnan hyvitys! Sisäinen käyttöliittymäsuunnittelijani putosi tuoliltaan, nousi takaisin ja putosi sitten vielä kahdesti uudestaan.

Sittemmin olen eri projekteissa huomannut, ettei kyseessä ollut hyllybisnekseen rajoittuva poikkeustapaus, vaan suomalaisessa työelämässä kehno käyttökokemus on valitettavan monelle arkipäivää. Yritysmaailmassa aika on rahaa, muttei ilmeisesti aina niin paljon, että sitä kannattaisi säästää käyttäjäystävällisillä järjestelmillä. Organisaatiotasolla on helpompaa tuhlata satoja tunteja kuukaudessa naksutteluun, kuin muuttaa kangistuneita käytäntöjä. Silkan rahan säästämisen lisäksi positiivisella käyttökokemuksella voitaisiin parantaa myös esimerkiksi työhyvinvointia.

SAP:n suunnalla käyttöliittymäongelma on tiedostettu, ja SAP onkin suunnannut huomattavia resursseja ratkaisujensa käyttökokemuksen kehittämiseen Fiori-suunnitteluperiaatteilla. Kattavana ajatuksena Fiori-ratkaisuissa on palastella SAP:n tarjoama ominaisuuspaljous räätälöidyiksi käyttöliittymiksi, joissa näytetään ainoastaan käyttäjän työn kannalta oleelliset asiat. Kokemukset tätä tapaa noudattavissa projekteissa ovat olleet erittäin positiivisia, käyttäjien säästäessä aikaa ja yrityksen koulutuskuluissa.

Olen itse SAP:n suhteen edelleen amatööri, ja tietyllä tavalla olen alkanut nähdä sen etuna; kun SAPgui:n käyttäminen ei lähde selkärangasta, on tavanomaista lähestymistapaa pakko haastaa aina uudestaan jokaisena päivänä.

Jaa
Contact Person

Bloggaaja

Markus Kuuranta

Bilot Alumnus