Sanottakoon nyt heti alkuun, jos asia on jollekin epäselvä, että esimiestyö on vaikea laji. Koska esimiestyöllä on valtavan suuri merkitys minkä tahansa organisaation menestykselle tai sen puutteelle, ei ole yllättävää, että johtamisteorioita on pohdittu antiikin Kreikasta aina Nalle Puhin aikaan asti.
Valmentava esimiestyö on perinteisten johtamisoppien rinnalle vankasti juurtunut suuntaus, jossa yhdistyy filosofi Esa Saarisen aarrearkkuteoria ja urheiluvalmennus. Joukkueurheilussa valmentajan tehtävä on sekä yksilöiden että joukkueen kehittäminen. Tehtävä ei ole aivan yksinkertainen, koska valmentaja ei voi kehittää yksittäistä pelaajaa ainoastaan tämän vahvuuksilla elleivät nuo ominaisuudet samanaikaisesti tue joukkueen menestystä. Joukkueen, jossa on yksitoista huipputason hyökkääjää, omissa soi varmasti. Tämä on myös valmentavan esimiehen dilemma.
Suurinta esimiestaitoa vaatii löytää jokaisen työntekijän kanssa ne osa-alueet, joita kehittämällä sekä yritys menestyy että työntekijä kehittyy ja onnistuu motivaatiota lisäävällä tavalla. Vaikeaa on se, että työntekijän aarrearkku voi olla täynnä lahjakkuutta, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi SAP-konsultoinnin kanssa. Asiakas ei välttämättä ole valmis maksamaan vesiväreillä maalatusta arkkitehtuurista vaikka konsultti olisi tässä ennennäkemättömän taitava. Valmentavan esimiehen ja valmennettavan on kuitenkin pyrittävä löytämään sellaiset tavoitteet, joita kohti kulkiessaan valmennettava voi toimia arvojensa mukaisesti ja käyttää lahjojaan.
Positiivisen palautteen voima on valtava. Jos saamme positiivista palautetta toimittuamme arvojemme mukaisesti ja pantuamme uniikin persoonamme peliin työssämme, onnistumisen tunne on huikea. Onnistuminen taas lisää motivaatiota ja innostusta, mikä auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia ja sietämään vastoinkäymisiä. Menestys syntyy näistä onnistumisista.
Perinteisen jäyhään johtamiskulttuuriin sopii, että asiat otetaan asioina eikä mikään ole henkilökohtaista. Mutta koska tämä ei ole totta, vaan kaikki mitä teemme on henkilökohtaista, valmentava esimiestyö on myös rehellisempää johtamista kuin taylorismiin nojaava manageeraus. Suorituksen johtamista ei pidä unohtaa, mutta mikrotasolla meidän tulee johtaa lähempänä ihmistä, jos tähtäämme korkealle.
