Kielipoliisista päivää. Tietokoneen ajokortti ja windowsin rekisteriote, kiitos. Ai miksi pysäytys? Teillä näyttää olevan tekstissänne sekoitettuna Asioiden Internetiä ja Teollista Internetiä keskenään – oikein pahasti. Tästä on nyt kyllä pakko antaa rikesakkoa, koska meillä on käynnissä valtakunnallinen kampananja orwellilaisten kaksoismerkitysten väärinkäytön osalta. Koska tämä on ensimmäinen kerta, ei kuitenkaan tarvitse mennä päiväsakoille. Olkaa hyvä ja kirjautukaa ulos, nostakaa kätenne läppäriltä ja vapauttakaa hiirenne.
Internet of Things (IoT), tuo maagisen oloinen englanninkielinen termi on ollut tänä syksynä enemmän esillä kuin koskaan, niin somessa kuin Suomessakin. IoT:n on povattu olevan mm. uudenlaisen tietoyhteiskunnan perusta, tukijalka Big Datalle ja nousumahdollisuus koko yskivälle taloudellemme. Suomessa tämän termin kohdalla on vain esiintynyt pientä ristiriitaisuutta toiseen samankaltaisen kategorian termiin nähden, jonka nimi on englanniksi Industrial Internet. Olen tarkoituksella seurannut eri uutislähteiden ja medioiden Teollisen Internetin uutisointia nyt jonkin aikaa sillä silmällä, koska vaikuttaa siltä että suomalainen kielialue sekoittaa ja yhdistää nämä termit nyt surutta. Katsoin sitten Wikipediaa tuon englanninkielisen Internet of Things -artikkelin kielikäännöksinä:
Francais – Internet des objets
Deutsch – Internet der Dinge
Español – Internet de las cosas
Italiano – Internet delle cose
Dansk – Tingenes internet
Русский – Интернет вещей (‘вещей’ = asiat)
Polski – Internet przedmiotów (‘przedmiotów’ = kohteet)
Suomi – Teollinen internet
!!!
Lopussa kiitos seisoo, eikö? Kuka tunnustaa? Termi teollinen ei mitenkään tue esimerkiksi verkkokaupan tai finanssialan IoT-palvelujen luokittelua. Vai pitäisikö jatkossa kutsua vesijohtoja teollisiksi vesijohdoiksi ja moottoripyöriä teollisiksi kaksipyöräkuljettimiksi? Johtuuko tämä patologinen termien sekoittaminen kansallisesta itseruoskimiskulttuuristamme, herravihasta, Herran pelosta vaiko perinteisestä perikateudestamme? Sekoitetaan pakka valmiiksi niin ei ole kellekään mitään jaettavaa, ei tarvitse pokkuroida mihinkään suuntaan eikä tarvitse hienostella sivistys-termeillä?
Teollinen Internet on tänä päivänä monenlaisenkin kulkijan ja matkasaarnaajan huulilla; jopa herra Sarasvuo petasi viime kuun seminaarissa Suomen uutta nousua Teollisen Internetin siivellä. Jos voisimme rajata itsemme Pohjois-Korean tavoin irti globaalista maailmasta, niin vähänpä tällä olisi silloin merkitystä, mutta muutoin sanoisin termien sössimisen haittaavan kohtuullisella todennäköisyydellä globaalia kommunikaatiota – alue jossa me suomalaiset emme muutenkaan ole kuuluisia pätemisestämme.
En väitä että nämä kaksi termiä – Asioiden Internet ja Teollinen Internet – olisivat toisiinsa verrattuina mitenkään yksiselitteisiä ja selkeitä, mutta ne ovat kuitenkin olemassa erillisinä ja itse ymmärtäisin niiden merkityksen karkeasti näin:
- IoT on “sovelluskerros” eli Teollisen Internetin päällä sijaitseva lisäarvokerros
- Industrial Internet eli Teollinen Internet on alusta – “viemäriverkosto” – Asioiden Internetille.
Näin. Jos olet aikeissa lähteä tekemään bisnestä tai hakemaan vauhtia Big Dataasi tämän blogin aihepiirin sisällä, niin on hyvä pitää mielessä mitä termiä käyttää ja mistä kommunikoi – erityisesti jos sattuu kommunikoimaan jollain muulla kielellä kuin suomella. Kaupankin kassalla tulee ongelmia jos on punninnut samalla kerralla banaani-omenoita.
Kielipoliisi palaa asiaan taas ensi kerralla ja ratsaa kunnolla erään hähmäisimmistä suomenkielisistä termeistä – hankkeen. Silloin ei enää selvitäkään rikesakoilla…
