“Voiton tekeminen on yrityksen tarkoitus yhtä paljon kuin syöminen on elämän tarkoitus. Syöminen on elämän vaatimus, mutta elämän tarkoitus — ainakin toivottavasti — on jokseenkin laajempaa ja haastavampaa. Sama pätee yrityksiin ja voittoon.”
— Kenneth Mason (President, Quaker Oats)
Näinä päivinä moni yritys tuntuu valahtaneen kuoppaan, jossa eletään syödäkseen. Yt-neuvotteluja ja säästökuuria toisensa perään ilman näkemystä paremmasta huomisesta. Yleisen käsityksen vastaisesti useinkaan syy ei ole liikevaihdon romahtamisessa, koska liikevaihto voi hyvinkin vielä sinnitellä samalla tasolla kuin pari-kolme vuotta sitten – ja tuolloin saatettiin kuitenkin jopa juhlia kaikkien aikojen parasta vuotta myynnillisesti. Mikä siis yhtäkkiä on muuttunut?
Ongelma onkin, että tuo nykyinen liikevaihto perustuu nopeasti vanheneviin toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin, joiden kannattavuus heikkenee vauhdikkaammin kuin vastaavat säästöt ehtivät purra. Uuden ajan ratkaisut ja innovaatiot on pistetty jäihin – koska pitäähän säästää! – ja näin syöksykierre on lopullisesti varmistettu. Kauanko asiakkaat ja avaintyöntekijät jaksavat innostua yrityksestä, jonka ainoa missio tuntuu olevan säästäminen? Mitä tapahtuu ennen pitkää tällaiselle yritykselle, jolla ei ole visiota paremmasta huomisesta asiakkaille, työntekijöilleen – ja sitä kautta myös osakkeenomistajilleen? Kauanko se todellisuudessa voi edes elää vain syödäkseen?
Meillä Bilotilla on hienoa nähdä kuinka todella monella on palava halu kehittää huomisen yritysmaailmaa uuden teknologian avulla. Yhdelle developerille se tarkoittaa moderneja verkkokaupparatkaisuja (joista Suomessa ainakin julkisen median mukaan näyttää olevan huutava pula), toiselle informaatioviidakon raivaamista ja kolmannelle jotain muita ajan hermolla olevia digitaalisia liiketoimintasovelluksia.
Oma missioni on uuden ajan analytiikan tuominen kaikkien suomalaisten yritysten ulottuville. Tarkoitan tällä analytiikkaa, jota esim. Netflix ja Supercell käyttävät joka päivä liiketoimintansa ja tuotekehityksensä ohjaamiseen. Netflixin menestyssarjan ”House of Cardsin” ohjaaja, käsikirjoitus, näyttelijäkaarti sekä kohdennettu markkinointitapa valittiin tarkasti Netflixin oman katsoja-analytiikan antamien suuntaviivojen mukaan. Tehdyt valinnat ja investoinnit perustuivat tietoon siitä mitä ja ketä suuri yleisö haluaa nähdä ja jo katsoo. Samoin Supercellin luova kehitystyö perustuu vahvaan analytiikkaan siitä mitä pelaajat virtuaalimaailmoissaan tekevät.
Jos siis niinkin luovien alojen kuin filmi- ja peliteollisuuden tämän päivän menestysreseptit pohjautuvat uuden ajan analytiikkaan, miksi keskimääräisen suomalaisen pörssiyrityksen päätöksenteossa ja kehitystyössä big data ja muu analytiikka edelleen loistaa poissaolollaan? Voisiko analytiikka kenties olla asiakaskokemuksen keskiössä yrityksen uuden ajan ratkaisuissa? Pulaa ei ole datasta vaan ymmärryksestä miten ja mihin sitä voi käyttää. Siksipä kysymys: mikä on oma visiosi yrityksesi paremmasta huomisesta? Syötkö vai elätkö?
