Olemme nyt tositoimissa käyttäneet SAP NetWeaver Gateway:tä ja alkuinnostus ja hämmästely on muuttunut raskaan sarjan fanitukseksi. Tuote tekee sen minkä lupaa ja lisäksi muuttaa oikeaan suuntaan kaikkea SAP:n ympärillä tapahtuvaa sovelluskehitystä.
Helpommin SAP NetWeaver Gateway:n ymmärtää, kun vertaa sitä EAI (Enterprise Application Integration) -sovelluksiin. EAI:ssa on kyse siitä, että eri järjestelmät saadaan vaihtamaan keskenään dataa. Usein tämä tapahtuu sanomapohjaisesti ja asynkronisesti koneiden välisenä interaktiona EAI:n pitäessä hommat näpeissään. Lisäksi EAI tarjoaa ympäristön, missä liittymiä voidaan kehittää, konfiguroida, ohjata ja valvoa. SAP NetWeaver Gatewayn rooli on EAI:ta vastaava, mutta kohteena on käyttöliittymäsovellusten ja SAP:n välinen vuorovaikutus. Puhutaan siis kutsupohjaisista ja synkronisista integraatioista käyttöliittymien ja SAP:n välillä.
Sovelluksen luominen SAP NetWeaver Gateway –maailmassa hajautuu kolmelle alueelle: taustajärjestelmiin, SAP NetWeaver Gateway –mallinnukseen ja käyttöliittymän toteutukseen. Taustajärjestelmällä tarkoitetaan tässä sitä SAP:n varsinaista järjestelmää, joka huolehtii henkilöstöhallinnosta, kirjanpidosta, logistiikasta jne. Siis sitä järjestelmää, jota vasten tehdään liiketoiminnalle sopiva sovellus. Taustajärjestelmään tarvittava sovelluskehitys riippuu siitä, millaisia valmiita rajapintoja SAP tarjoaa. Jos valmista ei löydy, sellainen joudutaan tekemään. Tähän ongelmaan SAP NetWeaver Gateway ei tarjoa ratkaisua, eikä sen pidäkään. Sovelluksen mallinnuksessa ja käyttöliittymän toteutuksessa sitten tanssitaankin SAP:n NetWeaver Gateway:n tahtipuikon mukana.
SAP NetWeaver Gateway syntyi, kun SAP alkoi puhua natiivin käyttäjäkokemuksen puolesta. Siis siitä, että SAP:n sovellus SharePointissa käyttäytyy kuin Microsoftin tekemä SharePointin sovellus, tai Applen puhelimessa tai tabletissa kuin Applen tekemä sovellus. Natiiveja käyttöliittymiä on tietysti tehty aiemminkin SAP:n sovelluksiin, mutta nyt meillä on vihdoinkin oikeat SAP:n tukemat työkalut ja toteutusmallit näiden tekemiseksi. Tällä hetkellä löytyy pluginit esim. Visual Studioon, Eclipseen, Xcodeen ja Adoben Flash Builderiin. Tuettuja teknologioita ovat siis ainakin Java, .NET, Flex, PHP, Objective C, Java Script ja HTML5. Aika vaikuttavaa.
Käyttöliittymäteknlogiat tietysti muuttuvat koko ajan ja uusia tulee koko ajan. SAP NetWeaver Gateway:n suurin ansio on mielestäni siinä, että se tarjoaa oivallisen keinon erottaa käyttöliittymä ja sovelluksen toiminnallisuus (malli) toisistaan. Käytännössä siis SAP NetWeaver Gateway sisältää työkalut, millä voidaan sovelluksen entiteetit ja niiden relaatiot kuvata. Esimerkiksi, että meillä on nyt sovellus, jossa on entiteetteinä asiakas, tilaus ja nimike. Tai vaikkapa työntekijä, esimies ja poissaolokiintiö. Tällainen malli sitten suoraviivaisesti kytketään toimimaan yhdessä taustajärjestelmässä olevien rajapintojen kanssa. Viimeinen vaihe on se, kun malli julkaistaan käyttöliittymäsovelluksille OData -palveluna. Tällaisen palvelun päälle voidaan rakentaa käyttöliittymät millä teknologialla tahansa. Sama malli siis palvelee nykyisiä ja tulevia käyttöliittymiä.
Käyttöliittymäriippumaton mallinnus ja natiivin käyttäjäkokemuksen tukeminen eivät ole ainoita SAP NetWeaver Gatewayn hyötyjä. Ainakin tällä hetkellä SAP NetWeaver Gateway:llä toteutetut sovellukset ovat SAP lisensoinnin näkökulmasta enemmän kuin houkuttelevia, sillä SAP:lla on näihin oma lisenssimalli.
