Ei, jos kirjanpitäjiä on uskominen. Erittäin mielenkiintoista on, miksei data (tai informaatio) edelleenkään näy taseessa aineettomana varallisuutena, varsinkin kun miettii nykypäivän liiketoimintamalleja. Eikä pelkästään data, vaan myös erilaiset sen päälle rakennetut kyvykkyydet ja ratkaisut.
Facebookin listautuessa vuonna 2012 sen raportoitavat varat olivat 6,6 miljardia ja heti IPO:n jälkeinen markkina-arvo parhaimmillaan 90 miljardia taalaa. Facebookin ilmoittamattomat omaisuuserät olivat pääosin tietopääomia, joten Facebookin tietopääoman arvoksi tulisi noin 83 miljardia taalaa.
Koronasta ja pörssiluisusta huolimatta Facebookin markkina-arvo on kirjoitushetkellä 480 miljardia taalaa. Vastaavasti Walmartin, jolla on globaalisti noin 2,2 miljoonaa työntekijää ja 11500 myymälää sekä runsaasti käsin hypisteltävää tavaraa hyllyissä ja varastoissa, markkina-arvo on noin 300 miljardia taalaa.
Facebookin suurin varallisuusarvo eli data ei kuitenkaan näy sen taseessa. Listautumisvuonna yhden käyttäjän arvo oli $81, kun nykypäivänä se huitelee arviolta 200 taalassa. Huomionarvoista on myös, että käyttäjämäärä on tuossa ajassa yli tuplaantunut nykyiseen noin kahteen ja puoleen miljardiin aktiiviseen käyttäjään.
Entäpä datan kapitalisointi?
Tietopääomaa lukuun ottamatta pörssiyhtiöiden tulee inventoida, kvantifioida tai arvioida muiden omaisuuseriensä arvo [1]. Jos joku nyt ostaisi Facebookin, yrityskauppatilanteessa data näkyisi liikearvossa maksettuna ylihintana, mutta olisi hankala erotella, kuinka suuri osa liikearvosta oikeastaan olisi dataa tai muuta aineetonta pääomaa. Ja nyt puhutaan miljardeista dollareista. Spooky.
Nykypäivän kirjanpitokäytännöt estävät organisaatioita kapitalisoimasta dataansa (ja toki jotain muutakin aineetonta varallisuuttaan), mutta tämä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa.
Gartner nimittäin ennusti jo muutama vuosi takaperin, että vuoteen 2022 mennessä yrityksiä arvostetaan informaatioportfolionsa mukaan.
Tämä voi johtaa mielenkiintoisiin muutoksiin yrityksen kirjanpitoarvon ja markkina-arvon välillä.
Data on vekkuli hyödyke
Pohdiskeltiin yksi päivä kollegoiden kanssa datan arvoon vaikuttavia tekijöitä. Siinä missä kiinteistön tai läppärin arvottaminen on vielä suhteellisen helppoa, tulee datan kanssa paljon erilaisia näkökulmia (toki sopivat nämä läppäriinkin aika hyvin):
- Datan arvo on vaihtelee sen elinkaaren eri vaiheissa
- Huono datan laatu alentaa sen arvoa. Itse asiassa huonolaatuinen data kuluttaa enemmän resursseja, kuin tuottaa hyötyjä
- Datan jalostusarvolla (raakadata, strukturoimaton, strukturoitu, rikastettu) on merkitystä sen arvoon
- Data skaalautuu sekä kopioituu, mikä on sekä hyvä, että huono juttu
- Data ei kulu käytössä
- Liiketoimintaprosessit (joita data tukee ja jotka synnyttävät uutta dataa) tuottavat arvoltaan erilaista dataa
- Datan arvo on myös riippuvainen sen hyödyllisyydestä liiketoiminnalle eli sitä ei pelkästään teknisin laatumittarein voi arvottaa
- Samoin voi miettiä, että jos data ei ole saatavissa päätöksentekohetkellä, sen arvo on nolla
- Tai vielä pehmeämmin, että ihmisten tulee ensin ymmärtää käyttämänsä data, jotta sillä olisi jotain arvoa
- Ja entäpä liiketoimintariski (jos dataa ei ole käytössä)?
Miten sitten arvottaa se aineeton (tieto)pääoma, joka on yrityksen markkina-arvon ja tasearvon välissä?
Siinäpä CDO:lle tuhannen taalan kysymys. Ei ole helppoa, vaikka suljettaisiin ulkopuolelle kaikki muu aineeton pääoma.
Tilastotietelijä George Boxia lainaten: “Kaikki mallit ovat vääriä, mutta jotkut ovat hyödyllisiä.”
Gartnerin lähestymistapa
Tietopääomien arvottamiseen on kuitenkin vuosien mittaan rakennettu erilaisia mittareita, josta alla yksi esimerkki Gartnerilta [1] tarkastellen erityisesti informaatioportfolion arvoa. Gartner suosittelee arvottamaan ennemmin informaatioportfoliota (asiakasdata, tuotedata, henkilöstödata…), kuin yksittäisiä datoja.
Mikäli informaation rahallisen arvon määrittäminen ei ole heti ajankohtaista tai mahdollista, on helpompi aloittaa kuvan vasemman laidan pehmeämmistä asioista, joiden kautta tavoitteena on ennen kaikkea parantaa informaation hallintaa. Oletettavasti parantunut informaation hallinta näkyy myös myöhemmin taloudellisina hyötyinä.
Tähän liittyen herää kysymyksiä kuten:
- Kuinka oikeata tai täydellistä informaatio(portfolio)mme on?
- Kuinka todennäköisesti muut organisaatiot voivat saada saman informaation?
- Kuinka hyödyllistä informaatio on liiketoiminnalle (tai eri liiketoimintaprosesseille, yksikölle ym.)?
- Miten ajantasaista informaatio on?
- Miten paljon tietyn informaation hankkiminen parantaa liiketoiminnan suorituskykyä?
Taloudellisten hyötyjen näkökulma puolestaan mittaa informaation arvoa rahallisesti soveltaen talousteorioista hyväksi havaittuja menetelmiä ja teorioita, joilla arvostetaan perinteisempiäkin omaisuuseriä. Tässä tavoitteena on enemmänkin arvioida tietopääomien liiketoimintahyötyjä ja -riskejä, mutta toisaalta myös vertailla tietopääomia yrityksen muihin pääomiin. Esimerkiksi:
- Mitä investoida informaation keräämiseksi, hallitsemiseksi ja jakelemiseksi?
- Kuinka ilmaista informaation arvo osana liiketoimia (fuusiot ja yritysostot, tiedonvaihto jne.)?
- Mikä on vaikutus liiketoimintaan, jos informaatiota ei ole saatavilla tai se varastetaan?
- Mikä informaation arvo olisi, jos se myytäisiin, vaihdettaisiin tai lisensoitaisiin?
- Mikä on informaation arvo, kun se sisällytetään yhteen tai useampaan tuloja tuottavaan prosessiin?
Muita näkökulmia
Eräässä tutkimuksessa [2] datan arvo todettiin koostuvan kolmesta osasta:
- Data strategisena omaisuutena — tarkoittaen lähinnä datan monetisointia joko suoraan (kun dataa myydään, vaihdetaan tai hankintaan) tai epäsuorasti (datan päälle rakennetaan uusia sitä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita, mutta itse dataa ei myydä)
- Käytössä olevan datan arvo — siinä missä aineellisten hyödykkeiden arvo laskee, mitä enemmän niitä käytetään, tekee data poikkeuksen. Esimerkiksi mitä enemmän käyttäjät tuottavat Facebookiin sisältöä, sitä arvokkaampi se on
- Datan odotettu tulevaisuuden arvo — keskittyen aineettomien hyödykkeiden arvottamisen periaatteisiin, kuten datan tuomaan kassavirtaan, tuottoihin tai dataan liityviin (uponneisiin) kustannuksiin. Siinä missä käytetyllä läppärillä on jonkinlainen jälkimarkkina, datalla ei välttämättä näin ole. Toisaalta taas datan hankkimiseen tehdään investointeja, joilla on erilaisia tuotto-odotuksia tulevaisuudessa
Yksi mielenkiintoinen näkökulma on myös Dellin [3] kehittämä menetelmä, jossa arvotetaan dataa sen perustella, missä määrin sitä käytetään tai hyödynnetään päätöksenteossa tärkeimpien yrityksen liiketoimintastrategiaan liittyvien aloitteiden edistämiseksi. Pohjimmillaan se siis mittaa datan vaikutusta liiketoiminnan aloitteiden onnistumisessa.
HBR:n jutussa [5] asiaa puolestaan lähestyttiin ikään kuin riskienhallinnan näkökulmasta, jossa ääripäänä olisi tilanne, jossa tietojärjestelmät ja datat eivät olisi käytössä ja millaisia suoria sekä epäsuoria kustannuksia niihin kohdistuisi.
Tietopääomien arvon mittamisen haasteet
Jos tietopääomien arvottaminen itsessään on haastavaan, entäpä sitten mittariston rakentaminen? Ei ole helppoa sekään, koska [2][4][6]
- firmoja on vaikea vertailla keskenään (erityisesti toimialarajojen ulkopuolella)
- datojakin on vaikea vertailla keskenään — esimerkiksi asiakasdatat ovat firmojen välillä erilaista ja niihin on liitettynä eri tyyppisiä asioita (ostohistoria, asiakaskäyttäytyminen ym.)
- jonkun (riittävän puolueettoman) pitäisi sopia yhteisesti raportoitavista asioista
- tietojen luotettavuus voi olla mitä sattuu, ts. kerrottaisiinko kaikista ongelmista ja riskeistä avoimesti
- johto suhtautuu varauksella tietopääomien julkaisemiseen ulospäin, koska miksi ihmeessä ne kertoisivat kilpailijoille arvokkaista tietopääomistaan ja näin ollen heikentäisivät yrityksen kilpailuasetelmaa
Uskon kuitenkin, että on vain ajan kysymys, milloin datankin arvo näkyy taseessa tai on ainakin jollain tapaa mitattavissa.
Mietipä vaikka yrityskauppatilannetta ja millaisia preemioita olisi mahdollista saada, jos tietopääomat olisi fiksusti kuvattuna (ja niillä olisi osoitettua arvoa). Vinkkejä tietopääomien kuvaamiseen löydät aikaisemmasta blogistani. 😉
—
Lähteitä:
- Laney, D. 2017. Infonomics. Routledge.
- https://sloanreview.mit.edu/article/whats-your-data-worth/
- https://infocus.dellemc.com/william_schmarzo/determining-economic-value-data/
- DAMA International. 2017. DAMA-DMBOK (2nd edition)
- https://hbr.org/2016/09/do-you-know-what-your-companys-data-is-worth
- Aineeton pääoma TITA-2300 -kurssimateriaali (hyvää settiä vuosien takaa)
