Se on täytetty! Vuoden ylityömaratonin jälkeen on aika huokaista syvään: uusi verkkokauppa on vihdoin julkaistu! Kun kuohuviini loppuu ja ensimmäisten live-viikkojen hienosäädöt on hoidettu, alkaa jostain hiipiä epäilyksen varjo. Mitäs tälle verkkokaupalle nyt pitäisi tehdä?
Tekninen ylläpito on useimmiten kunnossa, ja hyvä niin; ilman tekniikkaa ei verkkokauppaa ole olemassa. Harmillisen usein verkkokauppa kuitenkin nähdään vain teknisenä ratkaisuna, jossa serverit noin vain takovat rahaa ilman mitään panostusta palvelupuoleen. Menestyvä verkkokauppa on yhdistelmä teknistä toimivuutta ja jatkuvaa käyttökokemuksen suunnittelua.
Varsinkin kuluttajapuolella verkkokaupan vaatima kuva- ja tekstisisällön määrä on melkoinen. Jos kalenteritasolla tehtyä suunnitelmaa sisällön päivittämisestä ei ole vielä tehty, on nyt viimeistään tartuttava toimeen. Tuotekuvausten ohella verkkokaupan muu sisältö on hunajaa hakukonenäkyvyyttä ajatellen, jolloin jatkuvasti päivittyvä sisältö on halpaa markkinointia. Moni verkkokauppias pulttaakin kaupan kylkeen esimerkiksi tuotearvosteluja käsittelevän blogin. Tarvittavat kirjoitus- ja grafiikkatyöt voi ulkoistaa, joten kynnys sisältömarkkinointiin on matala.
Sisällöntuotannon näkökulmasta on myös hyvä varmistaa sidosryhmien kitkaton pääsy omaan osuuteensa verkkokaupan hallinnasta. Mikäli tuotekuvat tulevat tavarantoimittajilta, tuotedata sisältää ristiinmyynnin logiikkaa tai CMS-osuudet sisältävät yhteyksiä muuhun maailmaan, säästää ajantasaisella hallinnan käyttöliittymällä pitkän pennin.
Verkkokaupan statistiikka tarjoaa arvokasta tietoa asiakkaiden ostoprosessista, ja osaavissa käsissä siitä saadaan louhittua esiin ostokäyttäytymisen malleja ja arvokkaita lisämyynnin mahdollisuuksia. Tilastot kertovat kuitenkin ainoastaan toteutuneista klikeistä, eikä asiakkaiden käyttökokemuksen monimuotoisuus välity datasta.
Verkkokaupan laadun takaamiseksi ratkaisu on käyttökokemuksen seurantaohjelma. Tällöin asiakkaisiin ollaan säännöllisessä yhteydessä eri kanavien kautta, optimoiden kaupan toimintaa myyvämpään suuntaan toiminnan aikaisten kokemusten myötä. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tieto tukevat hyvin toisiaan: suunnittelutyö tuottaa joukon lupaavia ideoita, ja niiden toteutusta voidaan simuloida tilastoja vasten. Jatkotoimien tulee perustua aitoon tarpeeseen, eikä toiminnallisuuksia kannata tehdä vain siksi, että kilpailijallakin nyt sattuu olemaan.
Tyypillinen sisältöjen hienosäädön arviointitekniikka on A/B-testaus, jossa uutuuksia koeponnistetaan ensin pienellä asiakasryhmällä. Toimintatavan ilmeisin etu on antaa asiantuntevimman tahon – asiakkaiden – päättää ratkaisujen toimivuudesta, jolloin kannattavat ideat kuplivat esille ilman raskaita järjestelmäpäivityksiä. Digitaalisissa palveluissa onkin hyvä sisäistää, ettei verkkokauppa tule koskaan olemaan valmis.
Verkkokaupan laadukas ylläpito on teknisen haastavuuden päälle melkoinen ruljanssi – mutta kannattava sellainen. Tärkeintä joka tapauksessa on, että asioita tehdään suunnitelmallisesti, pohjautuen oman asiakaskunnan käyttäytymiseen. Jos tarvitset suunnittelussa apukäsiä, ota yhteyttä Bilotin ecommerce-osaajiin.
