Pari viikkoa sitten havaijilaiset räjähtivät – onneksi eivät kuitenkaan kirjaimellisesti – täyteen kiukkuun, kun koko osavaltion laajuinen ohjushälytys osoittautui uutisankaksi. Virallisen selityksen mukaan eräs työntekijöistä oli painanut vahingossa väärää nappia, julistaen puolentoista miljoonan ihmisen osavaltioon hälytystilan.
Mietitäänpäs tätä hetki. Joku painoi väärää nappia, ja reilu miljoona ihmistä sai kuulla todennäköisesti kuolevansa viiden minuutin päästä.
Havaijin viranomaisten julkaisema havainne varoitusjärjestelmästä (lähde).
Käytettävyyttä ei voi eriyttää projektista
Mitä tästä inhimillisestä erehdyksestä voidaan oppia? Vaikka somessa parjataankin sormet punaisina osavaltion hutiloivia työntekijöitä, löytyy syy järjestelmän huonosta käytettävyydestä. Ja sitä kautta jostain paljon syvemmältä – nimittäin kyseisen IT-projektin alkuvaiheesta.
Tällaisten kansallisen turvallisuuden projektien kulku on toki erittäin salainen, mutta voisinpa lyödä vetoa, että hälytysjärjestelmästä vastaava taho on ostanut toimittajalta joukon ominaisuuksia, joiden yhdistelmää sitten on päätetty kutsua järjestelmäksi. Käytettävyys on ehkä ollut jossain vaatimusmäärittelyn laadullisen osuuden listassa yhtenä rivinä, joka loppukatselmoinnissa sitten on todettu suoritetuksi.
Havaijin kömmähdys konkretisoi räikeästi IT-projekteja piinaavan ongelman, jossa ohjelmistojen laatu nähdään ikään kuin yhtenä kohtana toimintojen listalla – toimintona, joka voidaan helposti karsia pois budjetin natistessa.
Käytettävyyden varmistaminen ei kuitenkaan ole ”ominaisuus”. Käytettävyyssuunnittelu on prosessi, joka kulkee toteutuksen rinnalla koko projektin ajan, eläen suunnittelun ja arvioinnin tuloksena. Sen eriyttäminen projektista on hieman kuin ompelisi kirahville haalareita ilman yhtäkään mittausta tai välisovitusta.
Käytettävyyden ROI on 85%
Arkipäiväisemmät sovellukset eivät toki hälytysjärjestelmien tapaan sössi totaalisesti miljoonien ihmisten päivää, mutta käytettävyysongelmat nakertavat yhtä lailla jokapäiväistä bisnestä.
Tyypillisimmät käytettävyyden varmistamisesta saatavat hyödyt ovat:
- Asiakasratkaisuissa suurempi myynti
- Alemmat koulutuskulut, varsinkin henkilöstövaihdoksissa
- Tehokkaampi työajan käyttö
- Parantunut tarkkaavaisuus ja vähentynyt henkinen kuorma
- Työssäjaksamisen paraneminen, pienentyneet työterveyden kulut
- Pienemmät kehityskulut vähentyneiden korjausten myötä
- Virheiden väheneminen – muuallakin kuin ohjusjärjestelmissä
Vaikka käytettävyyden arvioiminen rahassa voikin olla vaikeaa, on käytettävyyden ROI arvioitu noin 85 %:ksi. Toisin sanoen jokainen käytettävyyteen laitettu euro tuo taloon 1,85 euroa joko säästöinä tai lisätuloina. Käytettävyyden suunnittelu kannattaa siis buukata projektiin mukaan jatkuvaksi prosessiksi.
Havaijin tapahtumat jos mitkä osoittavat sen, että kaikkein hienoimmallakaan järjestelmällä ei ole minkäänlaista arvoa, jos sen käyttäjät eivät osaa sitä käyttää.
Lue lisää käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta:
- Kuuntele asiakasta oikein
- Käyttäjätutkimus on kannattava sijoitus
- Käytettävyystestauksesta: suunnittelijan rooli ja Toblerone-efekti
