Olen jo jonkin aikaa mietiskellyt, mitä tulevaisuudessa kannattaisi tehdä työkseen. Voisiko IT-firma olla itselleni kiinnostava työpaikka? Millaisia tyyppejä täällä Bilotilla oikein edes pyörii? Kun en tiedä, otan selvää…
Olen pohtinut, mitä haluaisin tehdä isona. Olisiko jo kauan kestänyt unelma arkkitehdin urasta toteuttamisen arvoinen, vai kannattaisiko siirtyä mieluummin kasvavan ja kiinnostavan IT-alan puolelle? Lukion ensimmäisenä vuonna järjestetylle tehoviikolle valitsin itselleni TET-kurssin, eli työelämään tutustumiskurssin. Muutaman päivän pituisen TET-jakson aikana sain mahdollisuuden tutustua IT-firmassa työskentelyyn.
Mikä firma tämä on? Bilot Consulting Oy on vuonna 2005 perustettu suomalainen asiantuntijapalveluja tarjoava kasvuyhtiö. Työntekijöitä on nyt noin 130, mutta koko ajan tulee uusia. Yhtiöllä on myös liiketoimintaa Puolassa.
Yksi työtehtävistäni oli muutaman työntekijän, ”bilotin” haastatteleminen. Minulle oli valittu kuusi bilottia, joiden joukossa oli mm. yhtiön perustaja ja myös ihan uusia junioritulokkaita. Joukossa oli devaajia, johtoryhmän jäsen, digimarkkinoija ja liidikonsultti.
Minun piti valmistella muutama avainkysymys, lähettää kutsut saatteineen Outlookissa ja pitää kirjaa siitä, mitä he kertoivat. Haastatteluissa sain eri työntekijöiden näkökulmia Bilotista ja reittejä, mitä kautta he olivat päätyneet juuri tähän firmaan ja heidän tehtäviinsä.
Haastateltujen bilottien unelma-ammatit lapsena ja nuorena olivat suurelta osin olleet luovia, kuten kirjailijan, rokkistaran, diplomaatin, lääkärin, tai arkkitehdin ammatteja. Yksi heistä halusi jopa päästä soittamaan KISS:iin! Työntekijöille IT-alalle päätyminen johtui kuitenkin usein aiemmista työkokemuksista ja niiden sisältämistä projekteista, esim. kesätöissä. Kesätöiden hankkiminen ja muut työharjoittelut muutenkin kasvattavat työkokemusta ja antavat hyviä ideoita työnhakuun ja uravalintaan.
Lukion tai ammattikoulun jälkeistä opiskelua varten kannattaa miettiä, millä aloilla on tulevaisuudessa paljon töitä. Kannattaa ottaa selvää mahdollisuuksista aika laajasti. Vaikka ensimmäisellä kerralla opiskeltu aihe ei tuotakaan tarpeeksi töitä, voi onneksi aina mennä uudestaan opiskelemaan. Opiskelun lisäksi omaa urapohdintaa tukee muun muassa kesätyöt ja työharjoittelut. Ne saattavat myös tuoda uusia ideoita ja ajatuksia työelämästä.
Ammatinvalintaa kun miettii, kannattaa rakentaa oma opiskelu-ura siten, että oma unelmatyö voisi oikeasti toteutua, olisi se sitten lukio tai ammattikoulu. Kannattaa opiskella sellaisia juttuja, jotka pitää mahdollisimman monta ”ovea auki” tulevaisuudessa. Jos on ihan varma siitä, mitä haluaa tehdä ”isona”, kannattaa siihen tarttua ja keskittyä siihen tosissaan.
Jos käy niin hyvin, että pääsee tekemään sellaista työtä mihin on intohimoa ja mitä rakastaa, se ei tunnu työltä. Silloin työ tuntuu enemmänkin mukavalta harrastukselta, mitä ei tahdo lopettaa. Myös työn ulkopuolella kannattaa tehdä asioita, jotka tekee iloiseksi.
IT-alalle ei ilmeisesti edellytetä mitään tiettyä tieteenalaa, mitä opiskella. IT-alalle voi päästä, vaikka on opiskellut kauppatieteitä tai bioprosessitekniikkaa, ei pelkästään tietojenkäsittelyä. Tälle alalle on siis monia ovia, joiden kautta voi päästä sisään.
Vinkiksi sain, että kannattaa tehdä sellaista työtä, josta ehdottomasti pitää. Ei kannata mennä jonnekin opiskelemaan vain siksi, että kaikki muut menevät sinne, sillä se voi myöhemmin kostautua. Koska samassa työssä pysytään todennäköisesti useita vuosia ja samassa ammatissa usein vuosikymmeniä, on tärkeää, että pitää työstään.
Harvemmin se oma peruskouluaikojen ajatus työelämästä lopulta onnistuu, mutta työstä kannattaa kuitenkin ”make the most of it”. Stressaaminenkin on turhaa, sillä tulevaisuuden työtehtävät ja nuorena valittu opiskelusuuntaus harvoin liittyvät tarkalleen toisiinsa.
Bilotilla bilottien mielestä parasta on vastuun ja vapauden tasapaino vaihtelevat ja monipuoliset työtehtävät, me-henki, matala organisaatio, hyvä ilmapiiri, pääseminen vaikuttamaan asioihin ja uusien juttujen oppiminen ja tekeminen. Omassa työssään he eniten arvostavat tiimiään ja muiden kollegoiden antamaa apua ja tukea. Uusilla, kuten kokeneillakin työntekijöillä tulee välillä mutkikkaita tilanteita, siksi on hyvä että muilta voi tarvittaessa pyytää apua ja heihin voi luottaa.
Bilotilla ei olla ystäviä vain toimistolla, eikä yritys rajoitu vaan neljän seinän sisäpuolelle. Bilotit usein viettävät aikaa yhdessä toimistonkin ulkopuolella ja kollegat ovat toisilleen kuin toinen perhe.
Yritän olla realistinen omien haaveiden toteutumisen suhteen. Harvoin ne omat kauankin kestäneet unelmat toteutuvat ja kun näkee muita mahdollisuuksia, uusia saattaa syntyä lisää. Vaikka arkkitehdin ura saattaa tällä hetkellä ollakin unelma-ammattini ja tulevaisuuden tähtäimessä, kuulostaa nyt IT-alakin hyvältä mahdolliselta toiselta vaihtoehdolta. Sekä arkkitehtialalla että IT-alalla voi käyttää hyödyksi omaa luovuuttaan ja voi toteuttaa itseään omalla tavalla.
Sain haastattelujen perusteella IT-alasta enemmän tietoa ja sen alan työntekijöiden mielipiteitä ja näkökulmia ja ala kuulostaa jopa enemmän houkuttelevalta kuin aikaisemmin. Osaisin hyvin kuvitella itseni työskentelevän Bilotin kaltaisessa firmassa, ellei jopa Bilotillakin. Jos arkkitehdin ala kuitenkin kiinnostaisi vielä vuosien päästä, voisi alat ehkä myös yhdistää. IT-alalla voisin esimerkiksi rakentaa arkkitehtien käyttämiä visualisointi-, sisustus- ja suunnitteluohjelmia.
Kokonaisuudessaan tämä oli tosi valaiseva TET-kokemus. Näin ja koin, mitä on olla IT-yhtiössä töissä, millainen tunnelma siellä on, mitä ihmiset tekee ja ainakin Bilotilla tuntui olevan hyvä tunnelma ja kivoja tyyppejä.
Kiitos vielä haastateltaville!
Kirjoittaja on Lotta Tanner, 16 v. Lotta opiskelee Otaniemessä Aalto-yliopiston kampuksella Haukilahden lukion ensimmäisellä luokalla.
