11.10.2016

#kauppa2017

Kauppa toimialana kantaa harteillaan melkoisen vastuun siitä, että Suomi nousee. Kauppa toimii yksityisen kulutuksen moottorina ja samalla myös viennin mahdollistajana.

“Kauppa se on se joka kannattaa, ja luo osaltaan kestävää kasvua Suomeen” — Elinkeinoministeri Olli Rehn, KAUPPA 2017

Mitä sitten kaupan alalle kuuluu Suomessa ensi vuonna? Kaupan liiton järjestämässä KAUPPA 2017 -tapahtumassa nousi mm nämä teemat esille.

Kyllä, asiakastyytyväisyydellä on edelleen merkitystä

Kauppojen aukioloajat vapautuivat. Kaupan liiton teettämän tutkimuksen mukaan kauppiaat eivät erityisesti tykkää tästä. Kilpailu kun kiristyi. Mutta kas kummaa, asiakkaat tykkäävät. Jopa ne, jotka alun perin suhtautuivat kriittisesti lainmuutokseen!

Uskoisin, että pitkällä aikavälillä tyytyväinen asiakas on tärkeämpi kasvun ajuri, kuin tyytyväinen kauppias.

Kyllä, kaupan digitalisaatiossa suurin osa työstä vielä edessä

SOK:n Taavi Heikkilä esitti, että kaupan alan osalta suurin osa vuoteen 2020 mennessä tapahtuvasta digi-transformaatiosta on vielä edessämme. Monesta suusta vahvistettiin ymmärrys siitä, että verkkokaupat ovat vain digitalisaation pieni osa-alue, jäävuoren huippu.

Pinnan alle jää valtavasti tekemistä. Mutta mitä?

Digitalisaatio saattaa tarkoittaa parempaa datan hyödyntämistä kaupan kaikissa eri osa-alueissa. Pieter Paul Verheggen painotti erilaisten asiakastyyppien ymmärtämisen tärkeyttä. Psykologiset tekijät kun ohjaavat, miten kuluttaja reagoi impulsseihin ja tekee ostopäätöksensä. Jotta voisit kohdentaa oikeantyyppistä asiakaspolkua jokaiselle, sinun täytyy pystyä tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaasi. Data ja analytiikka tulevat tässä onneksi apuun.

Digitalisaatio saattaa myös tarkoittaa tehokkaampaa logistiikkaa, mikä taas kasvattaa asiakastyytyväisyyttä ja parantaa kustannustehokkuutta.

Digitalisaatio saattaa yhtälailla tarkoittaa alustataloutta, platform economya, eli uusien ekosysteemien syntyä ja hyödyntämistä joko omistajana, tuottajana, kumppanina tai asiakkaana. Alustatalous voi myös tarkoittaa sitä, että perinteinen liiketoiminta jää joillakin aloilla uhanalaiseksi. Aalto-yliopiston professori Lasse Mitronen muistutti, että muualla maailmassa isot kaupankäyntiekosysteemit ovat ottaneet perinteisestä kaupasta melkoisen siivun. Milloin nämä rantautuvat Suomeen? Kuka rakentaa Suomeen ensimmäisen murskavoittoalustan?

Digitalisaatio saattaa niin ikään tarkoittaa tuotteiden palvelullistamista, palvelukauppaa, jälkimarkkinointia ja huoltoa. Kimmo Kujala kertoi KONEen panostuksista palvelun parantamiseen. Asiakasportaali on työn yksi ilmentymä, mutta jäävuoreen kuuluu valtavasti näkymätöntä: mm. asiakaskeskeisen kulttuurin vahvistaminen, asiakastyytäisyyden mittarointi ja takaisinkytkentä myyjille ja kaiken tämän johtamista organisaatiossa.

Digitalisaatio ei ole bittejä, se on liiketoimintaa ja organisaatiota ja hikeä ja verta.

Kyllä, Suomesta voi lähteä valloittamaan maailmaa

Raaka globaali kilpailu, halpisbrändit ja halvemman työvoiman pyörittämä teollisuus kaiken ilonpilaajina? Ei suinkaan. Fiskarsin Pekka Salmi teki yleisölle selväksi, että kylläpä Billnäsin tehtailta saadaan kirveet menemään kaupaksi globaalisti. Eikä siihen välttämättä edes tarvita digidigiä. Avainsanoina laatutuote, vahva fokusoituminen tekemisessä, ja oikeat yhteistyökumppanit ympäri maapallon. Kumppaneita, jotka ymmärtävät, miten tuotetta kannattaa missäkin markkinoida. Olkoon kyse sitten tuotteiden esillepanosta kivijalkamyymälässä tai YouTube-videoista.

Kyllä, haasteita riittää

Digitalisaatio ei ole valo joka laskeutuu kauppiaiden keskelle ja tarjoaa pelastuksen ja tyytyväisempiä asiakkaita. Kahvipöytäkeskusteluissa kauppiaiden arki tuli hyvin esille: kuluttajamarkkinoilla hintakilpailu verkossa on todella raaka, on vaikeaa erottautua, vientibisnekseen lähteminen vaatii ihan uudenlaista otetta digimarkkinointiin (ei ne asiakkaat itsestään löydä verkkokauppaasi, vaikka se onkin “auki globaalisti 24/7”), kivijalkaa pitäisi pystyä hyödyntämään saumattomasti (vaikka se on kallista), B2B-myynnissä sopimusten hinnoittelu on edelleen taitolaji, kun katteet ovat volyymituotteissa pakkasella, ja digiä tukevien järjestelmien kehitys on monesti liian raskasta ja hidasta.

Tekemistä siis riittää – joillekin niin paljon, että putiikkia on mahdotonta pitää auki. Joillekin tämä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden ohittaa vanhat kilpailijat huimalla vauhdilla.

 

 

 

Jaa
Contact Person

Bloggaaja

Mathias Hjelt

Country Manager, Sweden. Director, Portfolio & Offering.