Tietoviikossa oli pari hyvää ja ajankohtaista artikkelia. Ensimmäinen käsitteli ulkoistuksen trendejä ja jälkimmäinen julkisen sektorin IT hankintojen uudistumista. Molempien juttujen osalta olen monessakin mielessä samaa mieltä ja niissä yhdistyy minulle tärkeää tematiikka: relevantti arvolupaus, ketteryys, aloitteellisuus ja tuoreet ratkaisut.
Ulkoistusartikkelissa ei ollut erityistä uutisarvoa, minulle ainakaan, mutta hyvä kirjoitus se oli silti. Samasta teemasta puhuimme yhdessä lehdistötiedotteessamme (https://bilot.group/node/250), joka sai jonkin verran levikkiä lehdistössä ja paljon myönteistä palautetta sidosryhmiltämme, etenkin asiakkailta.
Ulkoistushan ei yksinomaan tarkoita off-shore toimitusmallin käyttöä, mutta volyymien kasvaessa käytännössä näin kuitenkin on. Ulkoistaminen matalan kustannustason maihin on jo ikivanha juttu ja matalamman jalostusasteen prosesseissa sillä on ollut oikein luonteva paikka. Etenkin intialaiset palveluntoimittajat ovat hioneet siitä erinomaisesti toimivan mallin ja hyvä niin. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan sovi ja jo jonkin aikaa on näkynyt käänteistä ilmiötä, kääntyviä off-shore tuulia. Hyvä niin, koska tämä Suomen ulkopuolelle ulkoistaminen ei luo härmään kovin montaa uutta työpaikkaa.
Massaulkoistuksien sivutuotteena esiintyy heikompaa ketteryyttä, epätarkempaa sopeutumista asiakkaiden tarpeisiin, innovaatioköyhyyttä ja hitaampia ratkaisumalleja. Tämä ei varmaan ollut kenellekään yllätys, sen on täytynyt olla tietoisesti hyväksytty vaihtoehtoiskustannus – nyt vaan ovat tarpeet ja painotukset muuttumassa.
En itse kutsuisi keskikokoisia lisäarvotoimittajia kakkosketjulaisiksi, se on aavistuksen verran halventavaa, mutta muuten artikkelin sanoma on aika kohdallaan. Keskisuurille toimijoille erikoistuminen, asiakasläheisyys, onnistunut palvelumuotoilu ja tilanneherkkyys ovat onnistumisen edellytyksiä. Menestyminen markkinoilla edellyttää lisäksi kyvykkyyttä asiakasinnovointiin ja tarkempaa ”nenää” teknologiauudistuksiin.
Jälkimmäinen artikkeli kosketteli samaa tematiikkaa – vähän eri kulmasta katsottuna. Jäin vain miettimään, että mitenköhän tämä hankintauudistus mahtaa käytännössä toteutua… Keskikokoiset, edellisen artikkelin ”kakkosketjulaiset” ovat olleet pitkälti ulkona julkisen sektorin IT markkinasta. Se on ollut muutaman harvan ison toimijan pelikenttä, koska heillä on ollut varaa kalliisiin hankintamenettelyprosesseihin. Ja julkinen sektori arvostaa isoutta. Ison arvolupaus ei ole ketteryys tai paremmat ratkaisut vaan volyymi ja yksikköhinnat.
Innovaatiokumppanuus on todella mielenkiintoinen konsepti. Edustamani yhtiö on jo sellainen SAP:n valitsemana Suomen markkinassa (https://bilot.group/node/274). Vaikka kilpailutuksen vertailuperusteita ei voitaisikaan muuttaa, jo se että tähän tarpeeseen on vihdoin herätty, rohkaisee.
Niin ja vastaus otsikon kysymykseen – kakkosketjusta en tiedä, mutta ykkösketjulaisena uskoisin Bilotin pärjäävän tuossa kentässä erinomaisesti! Näistä teemoista varmasti vielä lisää hiukan tuonnempana.
