Luin pari päivää sitten useammasta lehdestä uutisen, jossa tuotiin esille Nokian pelolla johtamisen kulttuuria ja sitä miten tietoa vääristeltiin ja kaunisteltiin esiteltäessa numeroita ylimmälle johdolle, minkä myötä ylimmällä johdolla ei ollut kuvaa liiketoiminnan todellisesta tilasta. Olipa Nokian tarina totta tai tarua, mieleeni tuli kuva ketjusta, joka lähtee tiedon tuottamisesta ja päättyy tiedon hyödyntäjiin, jotka tekevät saadun tiedon pohjalta päätöksiä. Artikkelin tapauksessa tiedon hyödyntäjinä ketjun lopussa olisi Nokian silloinen johto.
Sanotaan, että ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.Tiedolla johtamisen ketjussa lenkeiksi voidaan yksinkertaisimmillaan kuvata:
- tiedon tuottajat ihmiset ja anturit
- tietovarasto tietokannat ja paperiarkistot
- tietomalli (miten tietoa eri lähteistä yhdistetään ja miten tiedosta muodostetaan sanallisia tai numeerisia yhteenvetoja)
- tiedon esittäjät raportointityökalut, visualisointityökalut, tietoa esittävät ihmiset
- tiedon hyödyntäjät ihmiset ja koneet, jotka käyttävät esitettyä tietoa päätöksentekoon
Virheet ja/tai puutteet missä tahansa osassa ketjua tekevät ketjusta heikon. Perinteisesti olemme tottuneet siihen, että liiketoimintaa tukevat järjestelmät ovat heikoin lenkki. Tietohaut ovat hitaita, manuaalisen työn määrä on suuri tietomassojen käsittelyn tapahtuessa pääosin Excelissä ja Powerpointissa, jne. Entä kun meillä on käytettävissä täysin nykyaikainen arkkitehtuuri ja loppukäyttäjäratkaisut, joita tiedän usean yrityksen tällä hetkellä jo käyttävän tai kehitys on suunnittelun alla. Kun teknologian osuus sisältää vahvimmat lenkit, niin missä on heikoin lenkki? Mitäpä jos se on yrityksen johtamiskulttuurissa?
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka rakentaisimme kuinka hyvän teknologisen kokonaisuuden tukemaan tiedolla johtamista, ei tehokasta käyttöä ja parasta mahdollista takaisinmaksua investoinneille saada, ellei yrityksen johtamiskulttuuri luo pohjaa tiedolla johtamisen tavoitteiden saavuttamiselle. Ja jos johtamiskulttuuri ei tue tiedolla johtamista, ei tietoa voida käyttää myöskään parhaalla mahdollisella tavalla strategiatyön tukemiseen ja yrityksen ohjaamiseen parempaan suuntaan. Kuvitelkaapa itsenne ohjaamaan laivaa kompassin avulla – kompassin, jossa neula osoittaa johonkin suuntaan, mutta ei välttämättä juuri oikeaan. Mahdollisuus päätymisestä mukavaan kohteeseen on olemassa, mutta onnistuminen perustuu enemmän intuitioon ja tuuriin kuin riittävään, luotettavaan tietopohjaan.
Yhteenvetona voimme siis todeta, että parhaimmillakaan työkaluilla ei saada toteutettua tehokkaasti eteenpäinvievää tiedolla johtamista ellei myös yrityksen johtamiskulttuuri tue tiedolla johtamisen ympäristön luomista.
Paremman tiedon saatavuuden ja käytön paljastamat ongelmat ja virheet organisaatiokulttuurissa, strategiassa ja operatiivisissa prosesseissa tulisi uskaltaa tunnistaa ja tuoda esille. Ongelmien märehtimisen ja syyttelyn sijaan huomio tulisi kiinnittää tilanteen korjaamiseen ja opitun jakamiseen, jotta eri puolilla yritystä asiasta voitaisiin ottaa opiksi. Oletteko kuulleet yrityksestä, joka onnistumisten ja menestystarinoiden lisäksi jakaisi työntekijöilleen tietoa epäonnistumisista ja korjaavista toimenpiteistä ja osaisi vielä tuoda ne esille osana oppimisprosessia?
Analysoitavan tiedon ja tämän myötä myös esitettävien johtopäätösten määrän kasvaessa on varmaa, että myös ikävien löydösten määrä kasvaa. Esimerkiksi kannattavuuslaskennan kehitttyessä tunnistetaan enemmän heikosti kannattavia asiakkaita. Tämä pitää nähdä mahtavana liiketoiminnan kehittämismahdollisuutena – paljon pahempi olisi, jos emme tunnistaisi näiden asiakkuuksien kannattavuusongelmia ja ohjaisimme resursseja huonoon liiketoimintaan. Tässä vaiheessa on tärkeätä, että myyntiä tai muita asiakkuuden hoitoon osallistuvia ei syyllistetä heidän käytössä olleesta vaillinaisesta tiedosta tai heikoista toimintaprosesseista, vaan todetaan faktat ja lähdetään yhdessä suunnittelemaan toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
Hyvää rallitiimiä ei rakenneta pelkäämällä epäonnistumisia, vaan tiedon jakamisen mahdollistavan johtamiskulttuurin myötä keskustelemalla haasteista ja ongelmista avoimesti ja suunnittelemalla yhdessä korjaavia toimenpiteitä, joilla käytetyt teknologiat ja tiimin toimintamallit kehitetään sellaisiksi, että ne tukevat tallin strategisia tavoitteita – voitto seuraavissa kilpailuissa. Näin johtamiskulttuurilla mahdollistetaan voittajia, joille parempi tiedolla johtaminen pystyy luomaan merkittävän kilpailuedun.
