Viime aikoina on kirjoitettu ja kerrottu todella monta ajatusta ja ideaa millä keinoilla – lähinnä hallinnollisilla ja poliittisilla – saisimme taloutemme taas kasvuun. Ajattelin itsekin mainita muutamista moisista, mutta koska toimitusjohtajamme Mika oikeastaan tyhjensi pajatson sen osalta, tyydyn toteamaan kuinka HS:n Nyt-liitteen reportaasi linjaa kuluvan vuoden “p**kimmaksi vuodeksi ikinä“. Voisin jatkaa tästä aiheesta vain, että vuosi 2014 tultaneen muistamaan aikakirjoissa tuskaisen alavireisenä ja peruuttamattoman murroksen alkupäässä olevana vuotena.
Murros?
Stockmannin kohtalo puhuttaa monia ja sen pelastamisen yrittämiseksi on oltu poikkeuksellisen aktiivisia. En tiedä onko Stockmannia heilutellut eritysesti mikään tietty murros, mutta digitaalisuuden nopea nousu on varmaankin yhtenä kollektiivisena syynä. Yksi globaalisti mielenkiintoisimmista teknologian ja liiketoiminnan murroksista kiteytyy 30-vuotiaan Elizabeth Holmesin Theranos-yhtiöön, josta Hesarikin kirjoitti tuoreessa pääkirjoituksessaan. Theranosilla on mahdollisuus mullistaa terveydenhoidon laboratoriotoiminta uudenlaisella ja yksinkertaisella verinäyte-innovaatiollaan: ei oteta putkilotolkulla (näyte per putkilo) verta ja tökitä neulalla, vaan otetaan muutaman pisaran verran verta sormenpäästä pienellä laitteella. Tämä laite asetetaan lukijaan, joka lähettää verinäytteen tiedot Theranosille. Yhdestä verinäytteestä saa otettua 30 eri testia ja tuloksien saaminen on paljon perinteistä laboratoriotestausta nopeampaa.
Jos Theranos onnistuu tuotteessaan ja valtaa markkinat, tarkoittaa se todennäköisesti radikaalia muutosta verinäytteiden ja laboratoriotoiminnan osalta: Theranos ja muut mahdolliset vastaavat palvelut tulevat korvaamaan lukuisat perinteiset toimijat siten, että yksi uuden mallin toimija korvaa monta perinteistä toimijaa – mahdollisesti eksponentiaalisen määrän. Nassim Taleb kirjoittaa monumentaalisessa kirjassaan Antifragile tämänlaisesta murroksesta, jossa perinteinen 80/20-ajattelu (Pareton periaate) liukuu kohti 99/1-tyyppistä mallia: harva tai muutama peluri hallitsee 99% markkinasta, esimerkiksi 99% nettiliikenteestä tulisi 1% nettisaittien kautta. Tämänkaltainen kilpailuasetelma on raakaa peliä ja tuottaa yhteiskunnallisesti ainakin ruutininomaisten töiden katoamista työmarkkinoilta, ellei sitten työpaikkojen ylipäänsä ns. teknisen työttömyyden myötä.
Teknologiamurros-työryhmä
SAP Finnish User Group ry (FINUG) on ottanut härkää sarvista ja perustanut teknologiamurros-työryhmän. Työryhmän on kerääntynyt vasta kaksi kertaa ja työryhmän kirkkain fokus on vielä muodostumassa, mutta näiden kahden tapaamisen perusteella Suomen SAP-yhteisö voi odottaa avointa, laaja-alaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa mietintää murrokseen ja SAP-teknologioiden demystifiointiin liittyen. SAP Finugilla on toki ollut pitkään tekniikka/teknologiaryhmä, mutta teknologiamurros-ryhmän toiminta ei tule olemaan sen kanssa päällekkäistä. Teknologiamurros-ryhmässä on mielestäni aivan uudenlaista avoimuuden ja jakamisen henkeä – sharing is caring!
Keskustelimme Finugin teknologiamurroksen ryhmässä molemmilla kerroilla paljon siitä miten uudet tekniset asiat tulisi esittää ja pääsimme myös perinteisen teknisten asioiden esittämisen “bisneksen kielellä” -toteamuksen ääreen. Omasta mielestäni teknologisia edityksiä ei voi enää typistää bisneskielelle, koska teknologinen edistyminen ei enää etene tasaisen lineaarisesti, niin kuin on oikeastaan tapahtunut 90-luvulta lähtien “raaka” Internet mukaanlukien, vaan harppauksin. Teknologiamurros-ryhmän toisessa tapaamisessamme saavutimmekin konklusiivisen välietapin, jonka ryhmän koollekutsuja Jari Varjo piirsi fläpille ja – tietenkin – twiittasi: murros koostuu sekä teknologiasta että liiketoiminnasta, ei vain toisesta!
Tehokkuus ja virtaava vesi
Koodareiden osalta on olemassa sanonta jonka mukaan erinomainen koodari saattaa olla kymmeniä, ellei jopa satoja, kertoja tuotteliaampi ja tehokkaampi kuin aivan perustason tekijä. Olen samaa mieltä tästä, mutta toimiiko vastaava analogia koko liiketoiminnan ja teknologian murroksen osalta eikä pelkästään rajatun kehitysalueen sisällä? Kuinka arvokas tai tehokas on henkilö joka kykenee tuottamaan eksponentiaalista etua murroksessa yhdistämällä liiketoiminnan ja teknologian? Vaikkapa niin kuin tämä Theranosin Elizabeth Holmes – tai Elon Musk? Sanoisin, että vähintään painonsa arvoinen kullassa tai platinassa.
Bruce Oreck kannusti alkukuusta suomalaisia pois synkkyydestä ja “ruikuttamisesta” viiden kohdan parannuslistallaan. Hän mainitsi myös erittäin kuvaavan esimerkin sijoituksista verrattuna virtaavaan veteen: “Raha on kuin vesi. Se virtaa sinne, missä se kohtaa pienimmän vastuksen.” Virtaava vesi on oikein hyvä vertaus myös koko digitaalisuuden, avoimuuden, kompleksisuuden, vaihtelujen, nopeuden ja lopulta reaaliaikaisuuden murroksellemme. Vesi eli toiminta virtaa kirjaimellisesti pienimmän vastuksen mukaan, välimiehet tippuvat pois! Kääntäen: jos jokin on mahdollista, se tullaan keksimään ja toteuttamaan.
Kohtaa ja käytä murros hyödyksesi!
En tiedä onko jossain päin maailmaa verikoe- ja laboratorioliiketoiminnalle murros-työryhmää, mutta jos olisi, niin kumpaakohan ryhmässä mietittäisiin:
- miten turvata aiemmat taseessa olevat investoinnit – järjestelmät, osaaminen, fasiliteetit – jotka ovat johtaneet liiketoiminnan olemassaoleviin prosesseihin vai
- miten hypätä mahdollisimman nopeasti muutoksen kelkkaan ja turvata liiketoiminnan eloonjäänti, erityisesti jos on oletettavaa että kilpaileva innovaatio on radikaalisti omaa parempi?
Yritykset tarvitsevat nyt kipeästi ymmärrystä ja ymmärryttäjiä, joilla kytketään teknologia ja liiketoiminta yhteen ja käytetään murros hyödyksi eikä jäädä sen armoille. Voisiko nyt olla aika uskaltaa oppia ulos vanhasta vielä hyvän tai edes vaihtelevan sään aikana? Uskaltaa luopua ja unohtaa riittävästi vanha? Niin kuin Albert Einstein sanoi: ongelmia ei voi ratkaista ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun ne loimme.
Hyvää joulua ja – toivottavasti – onnellista teknologiamurrosta vuonna 2015!
P.S. Theranos-yhtiön innovaatio toteuttaa muuten juurikin samaa mistä Hasso Plattner, tämä nykyajan Galileo, julistaa SAP HANAn osalta: eräsiirrosta ja aggregoidusta tiedosta eroon pääsemistä. Kirjoitin tästä englanninkielisen blogin aiemmin syksyllä. Theranosin verinäyte tulee tutkituksi paljon perinteisiä eräsiirtomaisia keinoja nopeammin ja pieni määrä verta moneen näytteeseen ei tule aggregoiduksi samalla lailla kuin näyte per putkilo. Universaali resepti, siis!
