Tehtiin vuosia sitten isohko tietovarasto- ja raportointihanke. Kustannukset oli jotain 300 000€ tietämillä. Tämä siis konsulttityötä. Talon oma väki ahersi vuoden verran määrittely- ja testaussessioissa. Kokonaiskustannukset kenties jossain puolen miljoonan luokkaa. DW+BI lisenssit päälle. Pelkkä etl-softa jossain 100k€ hujakoilla tai vähän päälle.
Nyt suunnittelemme tuon tietovaraston uudelleenrakentamista. Tai paremminkin migraatiota. Tietovarasto on tehty vanhalla kunnon IBM Cognos Data Managerilla, joka on tullut tiensä päähän. Vaihdamme sen Microsoftin SSIS:ään. Koska asiakkaalla on jo SQL Server lisenssit, ei SSIS tuo lisäkustannuksia. Se on siis ilmainen kun taas Data managerin (tai DataStagen johon IBM on lisenssit vaihtanut) pelkät ylläpitomaksut olisi jotain +10k€ tienoilla per vuosi.
90% leikkaus työmääriin ja miten se tehdään
Työmääräarviomme tietovaraston migraatiolle on 30 htp.
Eli n. 300 htp rakennustyö saadaan siis kutistettua 30 htp, vaikka käytännössä migraatioon ei ole mitään apukeinoa ja ajoketjut tehdään uudestaan käsin*.
Miten työmäärät saadaan pudotettua 1/10 osaan vuosien takaisesta?
Tähän ei ole mitään poppakonsteja, pitää vain tuntea tietovarasto- ja raportointiympäristöjä. Sanottakoon, että kokemus on puolellamme. Tässä tekijät, jotka vaikuttavat työmäärien pienentämiseen:
1. Tiedon laatu on hyvä
Tiedon laatu on yksi isoimmista sudenkuopista missä tahansa raportointi- ja tietovarastohankkeessa. Varsinkin jos tietoa pitää yhdistellä useista lähteistä. Eräässä isossa DW-hankkeessa ennen kuin päästiin tekemään tietovarastoa, toteutettiin n. 100 000€ laatuprojekti. Keskittyen selvittämään mitä tietoa tarvitaan, missä se on, mitä puutteita siinä on ja miten nuo puutteet korjataan. Tehtiin toimintasuunnitelmat miten ERP:in prosesseja pitää korjata.
Kun puhutaan tietovaraston uudelleenrakentamisesta, on laatu yleensä kohdallaan. Laatuongelmat fiksattiin vuosia sitten. Lukuihin voi nyt luottaa. Ei tarvitse enää täsmäytellä myyntiraportin lukuja kirjanpidon virallisiin totuuksiin viikkokausia.
Säästämme tässä helposti 50 htp konsulttityötä ja varmaan 100 htp asiakkaan omaa työtä.
2. Tietolähteet ovat tiedossa, kyselyt ovat valmiina
Kun lähdemme tekemään tietovarastoa uudestaan, voimme hyödyntää jo olemassaolevia SQL-kyselyitä. Tiedämme mistä ERP:in, crm:n, fina-järjestelmän tauluista ja kentistä mikäkin tieto pitää hakea. Suurin osa työstä on copy-pastea.Meidän ei tarvitse miettiä myöskään miten toimittajat, asiakkaat, tuotteet mäpätään keskenään eri järjestelmien välillä, ei tarvitse luoda Excel-hässäköitä tai miettiä master data asioita (jollei DW:tä tehdä uudestaan nimenomaan tästä syystä).
Tämä tietolähteiden selvitystyö ja datan mäppäys ja harmonisointi on tiedon laadun kanssa suurin yksittäinen tehtävä missä tahansa tietovarasto-/raportointihankkeessa. Se vie joskus jopa 50% työajasta.
3. 80-20 sääntö eli viikatteelle on töitä
Jos puhutaan vuosia käytössä olleesta tietovarastosta tai raportointiympäristöstä, on sinne kertynyt valtava määrä huttua. Turhia raportteja, kuutioita, työpöytiä, tietokannan tauluja ja etl-ajoja.Useimmissa projekteissa 80-20 suhdeluku eli Pareton sääntö (80% asioista johtuu 20%:sta syistä) on aliarvio. Oma arvioni on 90-10. Esim. 10% kaikista BI-ympäristöön toteutetuista raporteista muodostaa 90% käytöstä. Toisin sanoen 90% raporteista voisi heittää roskiin.
Viikatteelle on siis töitä.
Tämä taas tarkoittaa, että kun tehdään migraatiota tai toteutetaan tietovarasto uudestaan, ei tarvitse toteuttaa usein edes puoliakaan siitä mitä tehtiin ensimmäisellä kerralla.
Näin asia on tässä käsillä olevassakin projektissa. Toki teemme siinä sivussa paljon lisää hyvää. Tuomme uusia tietolähteitä , rikastamme dataa, mallinnamme sitä paremmin ennakoivaa analytiikkaa silmälläpitäen.
Tämän kaiken voisi tiivistää yhteen sanaan: maturiteetti. Yrityksen tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen maturiteetti vaikuttaa erittäin suuresti siihen, miten helppoa ja nopeaa tietovarasto- ja raportointihankkeen läpivienti on. Ja paljonko se maksaa.
Vihdoinkin voidaan keskittyä olennaiseen: asiakastarpeisiin ja päätöksenteon tukeen
Ja se tärkein juttu. Kun uuden sukupolven tietovarasto saadaan pystyyn nopeasti ja pienellä kustannuksella, voidaan laittaa paukkuja oikeasti tuottavaan työhön. Voimme keskittää voimamme:
- asiakastarpeiden kartoittamiseen
- organisaation tietomallinnukseen
- uudenlaiseen ketterään protoiluun ja uusien teknologisten innovaatioiden kokeilemiseen
- tiedon visualisointiin ja analytiikkaan, jolla oikeasti tehdään tulosta eikä vain katsella peräpeilistä miten meni
Tällöin painopiste työmäärissä kääntyykin päälaelleen. Aiemmin leijonanosa työstä meni DW-prosessin alkupäähän, joka ei tuota vielä oikein mitään arvoa. Kun tietovarastoja tehdään uudestaan, painopiste on putken oikeassa päässä eli asiakkaassa. Tällöin tehdään korkeamman jalostusasteen työtä ja tuotetaan asiakkaalle arvoa.
* Kollega kirjoitti alkuviikosta tietovarastojen automatisoinnista. Tässä migraatio casessa meillä on itseasiassa mahdollisuus toteuttaa metamallinnuksen kautta automatisoitava tietovarasto, jolloin toteutustyö saadaan varmaankin pudotettua tuonne 20 htp tienoille. Raportoimme tuloksista joten pysy kuulolla.
