Tiedolla johtamisen ratkaisut (analytiikka, raportointi, big data, tietovarastot, data science..) ovat teknologian osalta voimakkaassa murroksessa. Uusia innovaatisia tuotteita ja ratkaisuja tulee markkinoille rivakalla tahdilla. Asiakkaalla on vaihtoehtoja enemmän kuin koskaan aiemmin, joten myös sopivan tuotteen valitseminen on tullut huomattavasti hankalammaksi.
Sen sijaan lupaukset em. ratkaisujen hyödyistä eivät ole kehittyneet ihan samassa tahdissa. Selailin taannoin erästä Data Mining kirjaa vuodelta 1999. Siinä oli jo suunnilleen samat lupaukset asiakasanalytiikan hyödyistä kuin mitä nytkin näkee markkinoilla. Isossa kuvassa dataa siis yhdistellään jatkossakin eri lähteistä johonkin purkkiin, josta sitä analysoidaan ja raportoidaan eteenpäin.
Teknisesti tämä kehittyy jatkuvasti helpommaksi ja halvemmaksi. Periaatteessa tämä tarjoaakin liiketoiminnalle loistavia mahdollisuuksia.
Teknologia kehittyy, mutta entäpä ihmiset ja organisaatiot?
Jotta nopea teknologinen kehitys tulisi hyödynnetyksi, niin myös ihmisten ja organisaatioiden tulisi kehittyä ajan hengessä. Realismia taitaa olla, että tämä kehitys ei ole kovin nopeaa. Ihmiset ja organisaatiot muuttuvat hitaasti ja usein vasta pakosta, esim. kriisien kautta. Vapaaehtoinen muutos ‘ihan-mukavassa-tilanteessa’ on harvinaista.
Millaiset muutokset sitten auttaisivat tiedolla johtamisessa? Tässä muutamia havaintoja.
- Johdon olisi keskeistä ymmärtää miten tiedolla voidaan parantaa liiketoimintaa ja tulosta. Aika usein törmää siihen, että analytiikka tms. kehitysprojektia yritetään myydä ensiksi omalle johdolle sen sijaan, että se olisi sieltä lähtöisin. Kannettu vesi pysyy huonosti kaivossa.
- Organisaatioiden siilomaisuus voi tuottaa hullunkurisia kannustimia. Esimerkiksi keskustelimme erään rahoituslaitoksen kanssa asiakaspoistuman torjunnasta. Teimme muutamia laskelmia ja spottasimme aika ison potentiaalisen hyödyn. Ongelma, asiakaspoistuman torjunta ei ollut (siiloissa) kenenkään tontilla. Myynti vastasi myynnistä, markkinointi markkinoinnista, talous taloudesta, jne. Monissa siiloissa siis pyöriteltiin asiakasdataa vain oman siilon näkövinkkelistä. Tällaisessa tilanteessa ‘Asiakas 360’ hankkeet jäävät kauaksi tavoitelluista hyödyistä. Eikä mikään teknologia korjaa ongelmaa.
- Varsin harvassa yrityksessä on ammattilaisia analysoimassa tietoa. Ammattilaisuus tarkoittaa data-analyytikkoa (data scientist), jolla on vahva menetelmällinen työkalupakki analysoida tietoa tehokkaasti. Toisaalta ei ole mieltä kehittää tätä osa-aluetta ellei johto osaa ensiksi kysyä oikeita kysymyksiä, joihin data-analyytikko voi pureutua. Ilman relevantteja kysymyksiä data-analyytikon homma on lähinnä arvailua ja harhailua.
- Saatavan tiedon (raportti, analyysi, mittari, tms.) pitäisi johtaa entistä useammin toimintaan ja sen mittaamiseen. Sehän on koko homman pointti. Ilman toimintaa on melko sama millä mittareilla johtaa.
Kokonaisuutena nämäkin asiat kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan, joskin nopeudessa voisi kiriä. Ainakin näin konsultin näkövinkkelistä katsottuna.