Viime viikon ja syksyn aiemmalla business intelligence -kurssilla esitettiin muutamia hyviä kysymyksiä liittyen BI-markkinoihin. Laitan tässä vastaukset ja pitkähkön pohdinnan muillekin lukijoille.
1. Mikä on paras QlikView-konsulttitalo?
Tämmöisen miinan pudottivat. Nyt oli mahdollisuus haukkua kaikki lyttyyn tai vetää överisti kotiin päin. Mutta asia on vain niin, että Qlik-konsulteilla on alalla järjestään hyvä maine. Ajatellen IT-alaa kokonaisuutena.
Olen järjestänyt useita kilpailutuksia (niin työväline kuin konsultointi) ja kierrän vuodessa kymmeniä asiakkaita, joilla useilla on Qlik-ympäristö. Järjestään palaute valitusta konsulttitalosta on positiivista, oli se kahden henkilön nyrkkipaja tai isompi puulaaki.
Positiivinen palaute johtunee osittain työvälineestä, joka edesauttaa nopeiden projektien toteuttamisessa. Tableau-asiakkaiden palaute omasta toimittajasta on myös positiivista. Hieman kömpelömmillä tuotteilla myös toteuttava konsulttitalo saa kuraa niskaan jos hommat ei etene tai tulos ei tyydytä.
Jos joitain Qlik-taloja pitäisi nostaa esille niin oma valintani olisi Infrastone. Olemme tehneet kolmessa projektissa yhteistyötä ja jälki on mainiota ja laadukasta. Infrastone on omien sanojen mukaan Suomen kokenein Qlik-kumppani ja väkeä on siis enemmän kuin mies ja koira.
Ennen kaikkea asiakkaan edun laittaminen aidosti etusijalle lisenssi- tai projektimyynnin kustannuksella on hatun noston arvoinen juttu. Korupuheissa kaikki väittää tätä mutta tositapahtumassa harva toimii näin. Infrastone on näyttänyt tämän pari kertaa toteen mikä on oikeasti poikkeuksellista.
Muita Qlik-toimittajia, joita en itse enempiä tunne mutta joita asiakkaat ovat kehuneet ovat ainakin EVRY, Eximia ja käyttöliittymäsuunnitteluun erikoistunut Adage. Käyttöliittymäsuunnittelun mukaan tulosta BI-kehitykseen lisää vähän alempana.
Tämä ei tarkoita, että muut Qlik-kumppanit olisivat kuraa. Löydät kaikki Qlik-kumppanit täältä.
Ja hei yritykset: hyviä toimittajia kannattaa mainostaa muillekin. Se on teidän etu, että hyvä kumppaninne menestyy. Muutenkin kuin vain toimittajien väsyneissä referenssitarinoissa (“toimittaja X teki sen mitä pyydettiin ja nönnöönöö booring!…”)
Ja huonoja saa myös kritisoida. Se on rehtiä ja reilua liiketoimintaa. Niin pakotetaan toimittajia nostamaan tasoa, kouluttamaan tekijöitä ja kehittämään prosesseja. Näistä asioista puhutaan ihan liian vähän.
2. Mihin Business Intelligence -työvälineet ovat menossa?
Lyhyt analyysi: isot perinteiset toimijat lähestyvät pieniä, ketteriä visualisointi-experttejä kehittämällä omia data discovery ja visualisointi ominaisuuksia. Pienet, ketterät taas kehittävät enterprise-tason kyvykkyyttä.
Eli isot BI-talot ovat tehneet hartiavoimin töitä kehitellessään omia visualisointivälineitä. Esimerkkinä SAP:in Lumira, Microsoftin Power BI, IBM Cognoksen Workspace (ja nyt julkaistu Cognos Analytics) ja SAS Visual Analytics. Olen tutustunut näihin kaikkiin ja suunta on oikea.
Pienet entiset niche-toimijat taas laajentavat repertuaariaan pyrkiessään aidoksi enterprisetason ratkaisuksi. Esimerkkinä Qlik, joka osti NPrintingin vakioraportointiin. Metadatan hallintasovelluksen (vrt. SAP Universe, Cognos Framework Manager) puutetta paikataan ohjaamalla oikeaoppiseen tietoarkkitehtuuriin erottaen Qlikin data- ja sovelluskerroksen. Tiedon hallittavuutta ja auditointia (data governance) parannetaan Governance dashboardilla, jota tosin harmittavan harva asiakas käyttää.
Nyt alkaa näyttämään siltä, että lähes kaikki BI-tuotteet ovat ns. one-size-fits all -tuotteita eli yksi tuote sopii kohtuu hyvin koko organisaation käyttöön.
Tableau on tosin poikkeus. Ainakin minulle heidän myynti on sanonut selvästi, että perinteinen vakioraportointi ei ole heidän pallokenttä. Yrityksellä ei näytä olevan hinkua pyrkiäkään enterprise-tason tuotteeksi ja useimmiten Tableau onkin yrityksessä se “kakkostuote” eli pienemmän osaston käytössä puhtaasti visualisointiin, perinteisen vuosia sitten hankitun Cognoksen tai SAP:in hoitaessa vakioraportoinnin. Tästä päästääkin seuraavaan kysymykseen.
3. Onko kahden BI-tuotteen strategiassa järkeä?
Kannattaako kuitenkaan laittaa kaikki munat samaan koriin vai voisiko elää kahden tuotteen kanssa?
Vastaus: Kaksi BI-tuotetta on ihan toimiva ratkaisu. Tämä on nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Etenkin silloin kun a.) halutaan tarjota käyttäjille parasta ja b.) käyttötapaukset ja käyttäjäroolit eroavat selkeästi toisistaan.
Vaikka visualisointityövälineellä (esim. Tableau tai QlikSense) on kiva kikkailla ja käyttö on pelkkää hattaransyöntiä, ei se sovi kaikille käyttäjille. On paljon käyttäjiä jotka eivät halua/tarvitse mennä porautumaan tietoon ja joiden ei tarvitse nähdä nättiä käppyrää. Toisin sanoen on sellaisia käyttäjiä joiden pitää tehdä oikeita töitäkin ja kriittisimmät luvut pitää saada käyttöön muuta kautta.
Esimerkiksi jos käyttäjien tarpeena on vakioraportointi tai vaikka raporttien helppo jakelu monipuolisessa formaatissa (pdf, html, xls) burstaten sähköpostitse tai levyn kulmalle huolehtien rivitason tietosuojauksesta, ei tähän kannata tarjota Qlikiä, Tableauta tai PowerBI:tä.
Toisaalta jos puntarissa painaa etunenässä ostamisen helppous, helppo käyttöönotto, toteutuksen ja käytön nopeus, IT:n tehtävien minimoiminen, käyttömukavuus ja visuaalisuus, niin edelleenkään isot perinteiset BI-toimijat eivät yllä tässä Tableaun tai Qlikin tasolle. Visualisointia ja data discovery -ominaisuuksia tarjoavat kaikki mutta muissa ominaisuuksissa (esim. ostamisen ja käyttöönoton helppous, hinnoittelun selkeys, IT:n pieni merkitys jne.) tulee suuria eroja.
Jos et usko, tee testi. Käy ottamassa netistä Tableaun serveri + client ilmaiseen koekäyttöön. Saat serverin pystyyn ja ensimmäiset raportit julkaistua tunnissa. Kokeile samaa Cognoksella, SAP:lla tai vaikka Oraclella. Ensimmäisessä tunnissa löydät ehkä myynnin puhelinnumeron jenkkeihin.
Alla kuvassa on hyvin karkea yleistys eri käyttäjärooleista. Vasemmalla on karrikoiden se iso pomo, jota ei kikkailut kiinnosta vaan hän haluaa tulos-, tase- ja myyntiraportin määrämuotoisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Myös operatiivinen toiminto, jota BI-tukee voi olla tällaista. BI-palvelu tuuppaa kaupan vihannesosastolle tiedon milloin kurkut on homeessa. Lue lisää alempana upotetusta BI:stä.
Oikealla on controller, analyytikko, assistentti, (keski) johdon edustaja joka ymmärtää datan ja sen analysoinnin päälle. Hänelle jäykät vakioraportit eivät riitä, työvälineen pitää tarjota visualisointi ja ns. data discovery -ominaisuuksia (drill up/down, slice ‘n dice, assosiatiivisuus) sekä mahdollisuus lisätä uusia tietolähteitä (ns. data mash-up).
Kaikki isot BI-toimijat taklaa kaikki nämä käyttötapaukset ja paljon muuta. Tableau keskittyy selkeästi oikealle laidalle, jenkkituote on ääri republikaani, vasenta ei suosita juurikaan. Qlik on vahvasti oikealla mutta kurottelee vasemmistoa eli raportoinnin sosiaalidemokraatteja kohden.
Toistan vielä:
- kyse onkin siitä, haluatko parasta vai kelpaako aika hyvä?
- kuinka monipuoliset ja poikkeavat käyttötapaukset ja käyttäjäroolit ovat?
Jos melko hyvä kelpaa visualisointiin ja käyttötapauksia löytyy myös perinteisemmästä raportoinnista, on perinteiset toimijat hyvä vaihtoehto, saat yhdestä talosta kaikki. Varsinkin kun monessa talossa on vuosien kokemus ja hiljainen tieto tuotteista eikä tuotteiden vaatima IT-hallinta tuota tuskaa.
Jos haluat parhaan ja helppokäyttöisemmän visualisointi ja analysointituotteen, ota Tableau. Se on paras vaihtoehto ns. kakkostuotteeksi ja myös ainoaksi tuotteeksi jos käyttötapaukset liikkuvat pääosin visualisoinnissa ja itsepalvelussa.
4. Mihin näet business intelligencen käytön yrityksissä suuntautuvan noin ylipäätään?
Pari suuntausta mihin olen törmännyt:
- käyttöliittymäsuunnittelun ja UX-osaajien käyttö raporttien toteutuksessa
- BI:n siirtäminen lähemmäksi ja upotetuksi osaksi liiketoimintaa (ns. embedded BI)
- BI-funktion siirtyminen IT-tuotannosta ja järjestelmäylläpidosta palveluliiketoiminnaksi
Käyn näitä lyhyesti läpi.
Käyttöliittymäsuunnittelu
Olen törmännyt kolmella asiakkaalla käyttöliittymäsuunnittelijan käyttöön BI-projekteissa ja tulos on ollut kaikissa todella hyvä.
Yhdessä casessa yritys teki tietopalvelua omille asiakkailleen, jolloin priima käytettävyys on tietenkin A ja O. Koska kyseessä on maksullinen palvelu, siis yrityksen myytävä tuote. Tällöin designia ei ehkä kannatta jättää raportoinnin juhasipilöille. He osaavat insinööritekniikan mutta toteutuksen käyttömukavuus ja ulosanti loppuasiakkaan kanssa keskustellessa ja iteroidessa voi olla vähän tönkköä.
Käyttöliittymäsuunnittelu BI:ssä ei tarkoita, että jokaista raporttia varten tilataan UX-expertti paikalle. Pitkälle päästään, että UX-expertti on mukana projektin alussa luomassa suuntaviivat, ohjesäännöt fonteille, värien käytölle, layoutille ja erilaisille painikkeille. He voivat toteuttaa esimerkiksi sen ensimmäisen raporttipohjan tai työpöydän yhdessä raporttiexpertin kanssa.
Tämän jälkeen raporttien vääntäjät voivat käyttää tätä pohjana ja tuottaa näyttäviä ja visuaalisesti yhdenmukaisia tuotoksia.
Käyttöliittymäsuunnitteluun Qlik-sovelluksissa on erikoistunut Adage. Isoimmilta konsulttitaloilta löytyy tietty omia käyttöliittymäsuunnittelijoita.
BI upotettuna lähemmäksi liiketoimintaa
Näen, että tulevaisuudessa oleelliset tiedot pitää viedä sinne missä päätöksiä tehdään, lähemmäksi tai osaksi liiketoimintaprosesseja.
Kyseessähän on kuitenkin ensisijassa päätöksenteon tukijärjestelmä. Päätöksiä harvemmin tehdään juuri siinä raportointiportaalissa vaikka ns. single-point-of-access eli tiedot yhdestä tuutista onkin tavoiteltavaa.
Tietoja tarvitaan siellä missä liiketoimintaprosessi tapahtuu. Esimerkiksi CRM:ssä, markkinoinnin automaatiossa, intranetissä, asiakaspalvelun sovelluksessa, myymälöiden osastovastaavilla liikkuessa hyllyjen välissä, varaston trukkikuskeilla tai ylimmällä johdolla golf-kentällä.
Tällöin BI:tä ei tule ajatella raportteina, visualisointeina ja työpöytinä. Käyttötapaukset ja tiedon toimitustapa on tyystin toinen. Integraatioiden määrä BI:stä muihin järjestelmiin ja päätelaitteisiin kasvaa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia BI-ympäristön suunnitteluun ja myös softille. Enää ei riitä se, että voit upottaa Cognos-raportin Sharepointiin.
Tällöin erillisen raportointitietokannan tai tietovaraston rooli kasvaa. Integraatio järjestelmien välillä ja päätöksenteossa tarvittavan tiedon toimittaminen sinne missä sitä tarvitaan, on usein helpompaa tietovarastosta oikealla integraatiotyövälineellä (etl-sovellus), sen sijaan, että mietitään miten se Tableaun visualisointi saadaan upotettua myyntimies-mynttisen Audin äly-kojelautaan.
BI-funktio ratkomaan liiketoimintaongelmia
BI-funktio (etenkin edistyneen analytiikan avulla) pitäisi tarjota liiketoiminnalle palvelua, jonka tarkoituksena on ratkoa liiketoimintaongelmia.
Esimerkiksi:
- Ongelma 1: tuoteryhmän X varaston kierto on liian hidas. Miten voisimme nopeuttaa kiertoa?
- Ongelma 2: lehtimainosten vaikutus on tippunut. Miten nostaa mainosten vaikutusta myyntiin?
- Ongelma 3: alennuskampanja meni perseelleen, tuotteita myytiin miinuskatteella. Miten löytää oikea hinta ja oikea tuote kampanjaan, jotta maksimoimme kannattavuuden?
- Ongelma 4: työvoimakustannukset ovat liian suuret ja ylimitoitetut hiljaisina aikoina mutta ruuhka-aikaan asiakaspalvelu kärsii. Miten optimoida työvuorot kysynnän mukaan?
Näiden kysymysten vastaaminen yhdessä liiketoiminnan kanssa pitäisi olla BI-palvelutuotannon tavoite.
Nämä ovat kaikki ongelmia mitä BI+analytiikkatiimit ratkoo tänäkin päivänä. Ehkä niissä kahdessa yrityksessä Suomessa. Tämä tulee muuttumaan.
BI ei ole siis jatkossa IT:n erityinen osasto missä firman ainoa SQL:ää puhuva nörtti tekee rapsoja aina tilauksesta. Eikä se ole pelkästään liiketoiminnan itsepalvelua ja visualisointi-kikkailua.
Tässä oli taas vähän pitkäksi venähtänyt kooste BI-työvälinekoulutuksesta heränneistä ajatuksista.
Vuosi alkaakin olemaan sitten paketissa. Saatamme tuupata vielä yhden kirjoituksen ennen vuoden vaihdetta. Toivottavasti olet viihtynyt blogin parissa ja pysy kuulolla myös ensi vuonna. Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!
