31.01.2014

Kuinka paljon raportointisoftat maksavat – ja miten vaikea se on saada selville?

Olin menossa perjantaina asiakkaalle esittelemään tämän hetken markkinoiden johtavia raportointityövälineitä. Ominaisuuksien lisäksi hankintapäätöksessä vaikuttaa tietenkin tuotteiden kustannukset. Päätin siis selvittää tuoreet hinnat BI-ohjelmistoille siltä istumalta. Tämä ei ollutkaan ihan helppoa.

Jostakin syystä softatoimittajat ajattelevat, että kun asiakas ei tiedä heidän tuotteidensa hintaa, hän ostaa sen helpommin. Tai jotain yhtä älyvapaata. Niin kuin sinäkin menisit kauppaan etkä tietäisi yhdenkään tuotteen hintaa. Vasta kassalla paljastuisi, että maitolitra on satasen ja jos tarjoat samasta tölkistä myös jälkikasvulle, on se 50 euroa per ipana lisää. Jos käytät juomaa muuhun kuin ravitsemiseen, on se 200e per tölkki (terveisiä softalisenssi-viidakosta).

Tähän hintojen pimittämiseen on tietenkin (typerä) syynsä. Toimittajat haluavat, että sinä joudut pyytämään heidän myyntimiehen kylään. He haluavat sinut kassalle ostoksiesi kanssa. Ajatus on, että kun olet siinä kassalla ja takana on jono hiiltyneitä asiakkaita, et tohdi enää peruuttaa.

Ja tietenkin hintojen vertailu kilpailijoihin tehdään näin vaikeaksi. Jollet tunne tuotteita ennestään, on vertailu todella vaivalloista ja aikaa vievää (jollet pyydä sitten ulkopuolista asiantuntijaa avuksi…)

Hintavertailun pitkä ja kivinen tie

Vertailussa oli Microsoft SQL Server, Tableau, Cognos ja QlikView. Sivuhuomautus: Nämä Gartnerin nelikentän “leaders” kategoriassa sijaitsevat tuotteet ovat käytännössä Suomen markkinoilla ainoat järkevät valinnat. Muut ovat osa massiivisia ERP-ohjelmistoja (SAP, Oracle) ja näin överikalliita ja järkeviä ainoastaan silloin jos sinulla on ko. ERP käytössä. Tai sitten Suomen markkinoilla ei löydy niille kunnolla osaajia/tukea (esim. Tibco, Microstrategy).

Aloitin IBM:n Cognoksesta. Menin IBM:n sivuille ja etsin myynnin puhelinnumeron. Kotimainen numero antoi odottaa härmäläistä tai ainakin stadilaista myyntimiestä langan toiseen päähän. Yllätyin kun minulle vastattiin englanniksi. Ei hätää, puhun sujuvaa rallienglantia joten juttu jatkui. Kerroin tarpeeni: minulla on asiakas joka harkitsee hankkivansa Cognoksen. Kerroin käyttäjien määrän (n. 10 kpl). Kysyin suuntaa-antavaa hintaa paketille. En pyytänyt tarjousta, en pyytänyt sitovaa, kirjallista lupausta. Pyysin tietää onko paketti 5000e, 50 000e vai 500 000e.

Kaveri vastasi, että hän selvittää tarpeeni ja ohjaa minut sen jälkeen oikean asiantuntijan juttusille. Seuraavan erittäin hyödyllisen 20 minuutin ajan vastailin hänen kysymyksiin. Tavailin muun muassa pitkän tovin hänelle englanniksi sukunimeäni ja firman sähköpostiosoitetta  kirjain kirjaimelta käyttäen erisnimiä esimerkkinä (L as Larry, O as Otto… Louhian U:n kohdalla minulle ei tullut mieleen kuin eräs aurinkokunnan planeetta, jonka kuultuaan kaveri kysyi “Come again?”, korjasin nopeasti: U as Uruguay…).

Koettelemuksen jälkeen kaveri lupasi ohjata minut asiantuntijan pakeille. Hän kysyi milloin asiakkaani haluaa vastauksen, ehkä ensi kuussa? Totesin, että mielellään huomenna, onnistuuko se vai onko hintojen käymisprosessi vielä kesken. Puhelun jälkeen sain sähköpostin, jossa todettiin, että minuun otetaan yhteyttä. Odottelen yhteydenottoa.

Hintavertailun helppous ja autuus

Seuraavaksi päätin varmistaa mitä QlikView maksaa. Otin puhelimen käteen ja soitin suoraan QlikTech Finlandiin Joukolle.

Minä: “Morjens Jouko, se on Ville Louhialta. Asiakas on kiinnostunut hankkimaan Qlikin, paljon maksaa koko hoito esim. 10 käyttäjälle.
Jouko: “Se on 50 000 euroa.”
Minä: “Okei, kiitti.”

Oikeassa tilanteessa käytettiin paria sanaa enemmän mutta asia selvisi alle minuutin. Ja itseasiassa ei Joukolle olisi tarvinnut soittaa koska Qlikin hinnat on kaikkien nähtäville netissä täällä. [Edit 21.4.2015 vaan eipä ole enää..]

Sitten Tableau. Softalle löytyy vielä aika heikosti Suomesta osaamista. Kokeilkaa Googlata vaikka “Tableau konsultointi”. Vaikka olemmekin imarreltu, että Louhia on kärjessä Googlessa, emme tee Tableau toteutuksia (ainakaan vielä). Mutta Solutive tekee. Soitto Tampereelle:

Minä: “Louhialta Ville terve. Asiakas on kiinnostunut Tableausta ja nyt pitäisi saada suuntaa-antava hinta n. 10 käyttäjän setillä pitäen sisällään Tableau Serverin ja pari desktoppia admin-käyttäjille. Pystytkö antamaan hinnan?”
Solutive: “12 000 euroa.”
Minä: “Okei, kiitti.”

Näin helppoa elämä ja liiketoiminta voi olla nykypäivänä. Hinnat on esillä, niitä voi vertailla. Ei ole ihme, että Qlik on markkinajohtaja Suomessa ja Tableau on kovassa nosteessa – kun firmaan voi soittaa vaikka myyntipäällikölle ja ostaa tuotteen. Ajatella, ostaminen tehty yksinkertaiseksi.

Tuotteet kaupan hyllyltä

Sitten Microsoft, joka onkin vähän kummajainen. Jos soitat Microsoft Finlandille, ei heistä saa mitään irti. He tietävät hinnan mutta eivät kerro. En ymmärrä. He vain ohjaavat jälleenmyyjien puheille. Jos sinulla ei ole luottojälleenmyyjää pikavalinnassa, helpointa onkin ostaa Microsoftin SQL Server suoraan kaupasta. Vaikka Amazonista.

Tosiaan, SQL Serveriä myydään kaupan hyllyllä niin kuin sitä litran maitoa. SQL Server 2012 Standard editionin hinta on n. 3000 euroa. Tähän päälle käyttäjäjohtaiset lisenssimaksut jotka on reilun satasen kappale.

Yhteenveto: mitä raportointisovellukset maksavat?

Noin 10 hengen käyttäjäryhmälle, joista 2 kpl olisi admin-tason tekijöitä (vaikuttaa Cognos ja Tableau hinnoittelussa), lisenssien hinnat menevät suurin piirtein seuraavasti:

  1. Microsoft SQL Server 2012: 4 000 euroa
  2. Tableau Server + desktop: 12 000 euroa
  3. QlikView: 50 000 euroa
  4. IBM Cognos: x euroa

Cognoksen hinta on todennäköisesti 500 000 euroa. Tai miljoonan. Oikeastaan ihan sama, koska en tiedä sitä joten en osta sitä. Hei Juha IBM:ltä, nyt putiikki kuntoon ettei me Cognos-konsultit jäädä työttömäksi!

Microsoft vetää kuitenkin pisimmän korren. Gartnerin vuosittaisessa katsauksessa kokonaiskustannukset (total cost of ownership) mainitaan tärkeimmäksi syyksi miksi asiakkaat valitsevat Microsoftin BI-työvälineeksi. Ja se on ihan totta. 4000 euroa ja saat itsellesi etl-työvälineen (SSIS), OLAP-kuutiot (SSAS), vakioraportoinnin (SSRS) ja tietokannan (SQL Server).

Vaikka valitset itsellesi raportointityövälineeksi Cognoksen, joudut silti hankkimaan tietokannan. Sillä Cognoksen kanssa täytyy olla tietovarasto/data mart -taustalla, ei nimittäin ole järkevää raportoida sillä suoraan operatiivisista järjestelmistä (usko pois). Ja tällöin päädyt kuitenkin SQL Serveriin, joka on tietokantana hinta-laatusuhteeltaan paras (ja 9/10 tapauksessa riittävä).

Tableau on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Tuote painottaa helppoa visualisointia mutta datan käsittelyominaisuudet eli se tärkein puoli, on jäänyt itseltä pimentoon. Jos asiakas kiinnostuu tästä, pitää soittaa uudelleen Solutiveen ja pyytää tekemään POC.

QlikView on jo eri hintaluokassa ja ihan pientä tarvetta varten kannattaa miettiä onko 50k investointi tarpeellinen. Tähän tulee kuitenkin päälle toteutustyö, joka tosin Qlikillä on nopeampaa ja täten edullisempaa kuin millään muulla mainituilla tuotteilla. Mutta silti, verrattuna Microsoftiin, 46 000 euron erotuksella saa aika paljon kaikkea kivaa. Ja usein Qlikin kanssakin, monimutkaisissa ympäristöissä monien lähdejärjestelmien kanssa on järkevä toteuttaa tietovarasto. Tällöin päädyt hankkimaan kuitenkin SQL Serverin.

En sano, että SQL Server on paras tuote tai sinun pitäisi valita se. Mutta ylivoimaisesti edullisin se on.

Jos raportointi- tai tietovarastointituotteiden hinnoittelu tai ominaisuudet kiinnostavat enemmänkin, laita viestiä alla lomakkeella niin otan yhteyttä. [contact-form][contact-field label=’Nimi’ type=’name’ required=’1’/][contact-field label=’Email’ type=’email’ required=’1’/][contact-field label=’Viesti’ type=’textarea’ required=’1’/][/contact-form]

Share
Contact Person

Blog writer

Ville Niemijärvi