Kun toimarimme Mika Laukkanen alkuvuodesta alkoi vihjailla osallistumisesta Bilot:in järjestämään hackathoniin, en oikein tiennyt mitä tästä olisi pitänyt ajatella. Eihän tällaisella (entisellä) pitkän linjan akateemisella tutkijalla ollut mitään hajua koko käsitteestä.
Tiedossa oli kuulemma erinäisten asiakkaiden sparraamista AI:n saralla – vieläpä suurelta osin omalla ajalla, joten suhtauduin ajatukseen, sanotaanko, melko avoimesti.
Kahden vuorokauden uneton rutistus, pitsa- ja kokispalkalla…
Kun häkki sitten polkaistiin käyntiin huhtikuun alkupuolella, oli kuvio ehtinyt jo kirkastua melkoisesti. Etenkin, kun pääsin osallistumaan häkkiin osallistuvien asiakkaiden potentiaalisten bisnesongelmien ennakkokartoitukseen.
Kyseessä oli huolella järjestetty, kahden kuukauden häkki, jossa ratkottiin koneoppimisen ja tekoälyn turvin Reiman, Altian, Raision ja KONEen liiketoimintaongelmia. Kisaan lähdettiin Bilotin konsulteista ja Louhian Data Science -tiimin jäsenistä kootuin joukkuein.
Itse osallistuin KONEen ja Raision joukkueisiin.
Kuten arvata saattaa, tavoitteet olivat melko erilaiset – toisessa keississä keskityttiin hisseihin ja toisessa maidontuotantoon. Tämä tarjosi, ainakin allekirjoittaneelle, kaksi erilaista oppimiskokemusta.
Se tuskin on kenellekään yllätys, että suurimmat haasteet liittyivät näissäkin projekteissa dataan.
Ei niin että se olisi ollut huonoa, mutta datan hankkimiseen, yhdistelyyn ja muokkaamiseen saatiin taas kulumaan leijonan osa häkkiin uponneista työtunneista. Loput ajasta käytettiin analytiikan hiomiseen ja varsinkin käyttöliittymien kehittämiseen; kysehän oli kuitenkin ennen kaikkea tekoälyratkaisuista, ei pelkästä analytiikasta.
… vai lähdetäänkö Piilaaksoon?
Lopulta, tämän viikon tiistaina, koitti suuri päivä, jolloin asiantunteva, ulkopuolinen tuomaristo laittoi häkin lopputulokset 
paremmuusjärjestykseen.
Hienojen esittelyiden jälkeen saatoin joukkuetovereineni jopa hieman hymyillä, kun team-Raisio julistettiin voittajaksi.
Kaikki joukkueet pystyivät osoittamaan itselleen ja asiakkaille, että lyhyessäkin ajassa voidaan saada aikaan melko päräyttäviä ratkaisuja. Tämä olikin tässä häkissä mainetta ja kunniaa (hienoja palkintoja unohtamatta) tärkeämpää.
Näille ratkaisuille voidaan osoittaa konkreettisia ja merkittäviä liiketoimintahyötyjä!
Saavutettu lopputulos oli varmasti vasta alku, jonka pohjalta voidaan tulevaisuudessa kehittää todellisia tuotantoratkaisuja.
Lopetan pariin melko kulahtaneeseen fraasiin. Minusta tuntuu, että aletaan jo melko hyvin ymmärtää, että: don’t underestimate the power of data science. Tämän harjoituksen perusteella olen myös vahvasti sitä mieltä, että parempi data-ukko (tai akka) häkissä kuin yksin kotona koodia vääntämässä.
Lue lisää Bilotin Mathias Hjeltin blogi Hackathoneista ja pistä 29.8 kalenteriin – pääset kuulemaan lisää hackatonista Dixital X -tapahtumassa.
